PomPom: Kesäkevyttä.
Helen Dunmore: Keskustelua kuolleiden kanssa.
Jälleen yksi kirja, jonka titteli on täysin käsittämätön, jolla ei ole juuri mitään yhteyttä sisällön
kanssa. Miksi niitä tehtaillaan ? Tässä ilmeisesti houkutellaan ostajan mielenkiintoa. Mitä varten ?
Pettymystä ?
Uskotellaan kirjan olevan aivan muulla genreéllä kuin se todellisuudessa on ?
Kirjan viimeisillä sivuilla paljastuu, että kertojan sisar, itsemurhaaja on 7-vuotiaana tappanut
pikkuveljensä tukehduttamalla. Tapahtunut luokitellaan kätkytkuolemaksi eikä teko paljastu edes
lähisukulaisille ennen kuin teontekijä yrittää syyttää teon tapahtumahetkellä 4-vuotiasta pikkusisartaan teosta.
Mutta tämä muistaakin tapauksen ja tajuaa isonsiskon syyllisyyden. Isosisko saa yllätysvauvan, joka on ulkonäöltään kuin
kuollut vauva. Tämä on liikaa murhaajattarelle ja itsemurha on ratkaisu.
Ilman itsemurhaa kirja voisi olla kieroutunutta perheterapiaa sisarussuhteista
Jälleen yksi kirja, jonka titteli on täysin käsittämätön, jolla ei ole juuri mitään yhteyttä sisällön
kanssa. Miksi niitä tehtaillaan ? Tässä ilmeisesti houkutellaan ostajan mielenkiintoa. Mitä varten ?
Pettymystä ?
Uskotellaan kirjan olevan aivan muulla genreéllä kuin se todellisuudessa on ?
Kirjan viimeisillä sivuilla paljastuu, että kertojan sisar, itsemurhaaja on 7-vuotiaana tappanut
pikkuveljensä tukehduttamalla. Tapahtunut luokitellaan kätkytkuolemaksi eikä teko paljastu edes
lähisukulaisille ennen kuin teontekijä yrittää syyttää teon tapahtumahetkellä 4-vuotiasta pikkusisartaan teosta.
Mutta tämä muistaakin tapauksen ja tajuaa isonsiskon syyllisyyden. Isosisko saa yllätysvauvan, joka on ulkonäöltään kuin
kuollut vauva. Tämä on liikaa murhaajattarelle ja itsemurha on ratkaisu.
Ilman itsemurhaa kirja voisi olla kieroutunutta perheterapiaa sisarussuhteista
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar