Haruki Murakami: Suuri lammasseikkailu.

Haruki Murakami: Suuri lammasseikkailu.
Murakamin esikoisteos vuodelta 1982 on niin erikoinen juoneltaan, että epäilen perustuvan johonkin vanhaan myyttiin,
taruun, uskomukseen, joka on tuttu paikallisille. Ja jonka on alunperin luonut joku lammaspaimen
ikävystyessään yksinäisyyteen.
Murakami on suunnattoman suosittu varsinkin nuorison keskuudessa. Tarpeeksi irrationaaliset ainekset
tehonnevat nuorisoon. Ja nuoren miehen mutkaton asenne seksiin. Seksiä ei paljon edes funtsita.
Vain tämän verran:
"On hullua vaistota jonkun toisen seksuaalinen halu. Jonkin ajan kuluttua sitä alkaa luulla omakseen."
Seksi on sen verran voimakas tunne, että sen hyväksymiseksi ihminen keksii tuhansia selityksiä. Useimmiten
itselleen. Siveitä, kunniallisia ynnä muita mahdollisia ja mahdottomia. Jos siis yleensä ajattelee.
Haruki Murakamilla on lukuisia ihania, uusia sanontoja ja vertauksia kuten:
"Sinun sukupolvesi...On jo mennyttä kalua ?"
"Laulu on lopussa. Mutta sävelmä soi vielä."
Parikymmentä vuotta myöhemmin ilmestynyt Kafka rannalla on kyllä enemmän länsimaisten mieleen, paljon
parempi.