måndag 13 augusti 2012

Pom Pom: Strindberg kummittelee.

Ja August Strindberg kummittelee. Horace Engdal on valittanut, että hän ei voi kirjoittaa
Strindbergistä mitään, koska aina paperit katoavat. Horace Engdal on Nobel-komitean jäsen eikä
Strindberg koskaan saanut kirjallisuuden Nobelia, siksikö ?
Minulla on koko ikäni ollut tapana hokea:
- Ah August, ah August sinä onnellinen mies. En tiedä tarkoittaako hokema Strindbergiä, se on
ehkä jostain laulusta tai sitten vain tätini keksimä. Nyt olen hieman varovaisempi.
Toissa syksynä August vieraili luonani vähän väliä ja välillä aivan hurjana. Ovenkahvat painuivat
yhtäkkiä alas ovessani kello kolme yöllä. Kukaan ei tullut sisään. Sitten kun uskalsin tarkistaa
eteisen, ei siellä tietenkään ollut ketään. Tiesin koko ajan, että se oli August.
Välillä August oikein ilmestyi minulle ja KESKUSTELI kanssani. Hän oli hyvin iloinen ja onnellinen
ja hyvin rakastunut minuun ja halusi koko ajan mennä naimisiin tai kihloihin kanssani.
Hänen yksi kirjansa on nimeltään Giftas (Naimisiin ?) ja ajattelin hänen mainostavan kirjaansa.
Kun sanoin, että August, sinä kai tiedät että et enää elä, emmehän me voi mennä naimisiin,
hän näytti hyvin miettiväiseltä eikä osannut sanoa siihen mitään. Keskustelimme ajasta, jolloin
hän oli elänyt ja että siitä oli kulunut pitkä aika. Keskustelimme oikein järkevästi. Sitten
kun August aina vain vieraili luonani yhtä ihastuneena, kysyin mitä minun hänen mielestään pitäisi
tehdä. Mitä hän halusi. Hän ei koskaan vastannut vaan näytti tyytyväiseltä. Kun kysyin haluaisiko
hän, että kirjoittaisin hänestä, hän innostui suunnattomasti ja sanoi kyllä.
Hän toisti usein lausetta:
Minä elän. Minä elän. Kaikkialla, koko maailman teattereissa.
Yhden kerran heräsin yöllä hirvittävään räjähdykseen ja tiesin, että August kulkee yläkertaan
johtavia portaita. Keskellä eteisen lattiaa oli pieninä sirpaleina Carl Larssonin lasitaulu.
Ääni oli sellainen, ettei taulu ollut vain pudonnut naulasta vaan se oli todella voimakkaasti
paiskattu lattiaan. August Strindberg ja Carl Larsson olivat hyviä ystäviä. Otin oikeuden
tulkita tapauksen siten, että August halusi vahvistaa sen kuka hän oli.
Jossain vaiheessa selitin hänelle, että hänen ilmestymisensä on minusta pelottavaa ja pyysin häntä
unohtamaan minut. Sen jälkeen on ollut rauhallista. 

Inga kommentarer:

Skicka en kommentar