Imbi Paju: Torjutut muistot.
Kirja kauhusta ja sorrosta ja Viron historiasta. Harva ajattelee, että Viro on kuulunut Ruotsiin
parinsadan vuoden ajan. Tämä kausi oli hyvä ja päättyi vuoteen 1721.
Kauhukuvaukset voittavat Hollywoodin ja tulevat todennäköisesti luomaan samanlaisen pysyvän genreén kuin
keskitysleirikuvaukset. Kumpi oli pahempi, Stalin vai Hitler, sitä ei ole ratkaistu.
Stalinin systeemi pyöri suurimmaksi osaksi valehtelemisella, virallisen tiedotuksen hienouksilla.
Puhumme hyvin vaivattomasti ja laskemme leikkiä pilapiirroksin mustien ihmissyönnistä.
Sensijaan jos valkoihoinen rupeaa ihmissyöjäksi siitä on melkein mahdotonta puhua.
Imbi kertoo:
" Puna-armeija piiritti Ukrainan. Kaikki asukkaiden ruokavarastot ja kotieläimet takavarikoitiin.
Joka päivä 25 000 ukrainalaista kuoli nälkään. Olot johtivat siihen, että ihmiset söivät lähimmäisiään -
vanhemmat omia lapsiaan ja päinvastoin ja lapsikuolleisuus lähenteli sataa prosenttia."
Isoäitini suku on peräisin Virosta. Koko lapsuuteni Viron kohtalo oli kuin suuri musta pilvi kotimme yllä.
Siitä ei uskallettu puhua ollenkaan, heti kuului hys hys jos joku aloitti.
Kun Stalin poistui vuonna 1953 ajasta ikuisuuteen, todennäköisesti helvettiin jopa lapsi huomasi helpotuksen isän
olkapäissä ja koko talon ilmapiirissä. Tämä on ensimmäisiä lapsuudenmuistojani. Toinen oli vuotta aikaisemmin
Elisabeth II:n kruunajaiset. Ja sitä ennen muistan kun sain lahjaksi puisen paloauton isotädiltäni. Siihen sai
kivasti asetella puisia palomiehiä järjestykseen. Täti kuoli kohta sen jälkeen. Olin 1 1/2 - vuotias.
Mutta takaisin Viron historiaan.
Isovanhemmat jotka kertovat lapsenlapsilleen asioita tekevät melkoisen
kulttuurityön. Systeemissä jossa vanhat asiat muuttuvat kielletyiksi ja virallisesti olemattomiksi
se on ainoa tie. Vaikeaksi tilanteen tekee sen, että mitä voi kertoa niin, että lapsenlapset eivät
käsitä väärin tai joudu vaikeuksiin. Vanhin lapsi sisarussarjassa saa näiden muistojen takia usein aivan
erilaisen lapsuuden kuin seuraavat, ainakin minä. Ensinnäkin hän on usein kaikkein rakastetuin isovanhemmilleen,
koska häntä odotettiin eniten, seuraavia lapsia tippui kenties joka vuosi niin että hyvä jos nimi pysyi mielessä.
Imbi muistaa kuinka Virossa vitsailtiin neuvostoaikana, että siellä ei sosialismista siirryttykään kommunismiin vaan - alkoholismiin. Paineitten helpottajana toimi patenttilääke.
Imbi Paju saa varmasti perillisiä ison joukon. Jonon alussa Sofi Oksanen.