Pom Pom: Kekkosen karkoittamat.

Kuinka niille Kekkosen karkoittamille oikein kävi Ruotsissa ? Monilla rassasi aika paljon, vieläkään ei ole unohdettu Slussenin sissejä, lökäpöksyjä Koskenkorva ja Vodka mainoksia. En ole heitä koskaan nähnyt, vaikka olen suurimman osan elämästäni Ruotsin puolella asustanut. Ja monilla oli jatkuvasti perässä sinivalkoiseksi maalattu autokolonna. Aiheetta tai ei.

Maahanmuuttajan osa on rankka, vaikka olisi aika oppivainenkin. Miljoonaan kertaan saa toistaa suomenkielistä nimeään ja ystävälliset ihmiset haluavat koko ajan vain kuulla Suomen kuulumisia, vaikka asuu täällä eikä enää niistä tiedä muuta kuin mitä media suo.

Joillakin on kuin heillä olisi perässään omituisia jahtaajia 30 vuoden takaa Suomesta ? Mitä ei unohdeta ? Hylättyjä sänkyolkia ? Satavuotista sukuvihaa ohdake ohimolla ? Piru, sillä taitaa mennä paremmin täällä ?

Sopeutuminen ottaa aikaa sen tavallisen, yhden tai kaksi sukupolvea. Lapsenlapsilla näkyy ihan yleisesti olevan perinnäisiä yläluokan harrastuksia, kuten isoäitien ylpeänä ja iloisina esittelemät kuvat kertovat. Häät vietetään järjestään hienoissa linnoissa, joita täällä on paljon. Ihan ei ylletä vielä siihen, että pojanpojat olisivat Pappa Made - poikia, mutta sinnepäin on osoite. Ehkä se neljäs sukupolvi sitten...