PomPom: Kaksi poliitikkoa.

Nyt on kaksi paikallista italialaista poliitikkoa niin tunnettuja nimeltä kuin olisivat korkeimpia päättäjiä EU:ssa, Roberto
Calderoni ja hänen orangiksi herjaamansa ministeri Cecile Kyengea. Olikohan ne sopinut sen ennen showta ?  Vai onko niillä suhde ?
Niin se homma käy, koskaan ei tiedä mitä lehmänkauppoja on tehty tai suunniteltu.
Olin pari kuukautta sitten uimarannalla kun sää oli kaunis ja suotuisa.
Kymmenen metrin päässä minusta istui rantatuolissa leppoisasti hymyillen  Roberto C.
Jos ei ollut aito niin oli epäilyttävästi hyvin samannäköinen.
Hänellä oli seuranaan ruotsalaisneitoselta vaikuttava vaaleaverikkö, joka silitteli Roberton selässä olevaa tuuheaa,
kiharaista ja mustanruskeaa karvapeitettä nautiskellen. Hän  selvästi piti miehestä sehän oli selvä. Karvaiset jalat ja
käsivarret erottivat miehen selvästi pohjoismaisista tyypeistä joten vaaleaverikön ihastuminen varmaan osaksi
johtui uutuuden viehätyksestä.  Hän kuiski Roberton korvaan selvästi jotain. Varmaankin hän sanoi hellytellen:
Oi oma orankini, niin sen kuulin. Tietysti on mahdollista, että olin kuullut väärin ja erehtynyt, mutta mahdotonta se ei ole.
Sitten ruotsalaistyttöjen tapaan seuralainen hylkäsi Roberton julmasti ja jätti. Roberto kärsi tästä syvästi.
Ruotsalaistyttöä kaivaten hän huomaamattaan huokaisi ääneen Oranki nähdessään tämän ministerin kuvan,
ei hän sillä mitään pahaa tarkoittanut vaan kaipasi niin kovasti tätä Gretaa, joka kuului kutsuvan itseään Kertuksi.
Ruotsalaiset antavat toisilleen usein ja mielellään ruotsalaisesta nimestä väännettyjä suomalaisia lempinimiä, Mats on Matti, Per on Pekka jne. 
Lauloi aamupäivän pikkulintu ja raakkui iltapäivän korppi.