Pom Pom: Sinikka Vuola - Maailman vaikein kieli.

Kirjan nimi Maailman vaikein kieli oli mielestäni selvä viittaus suomenkieleen.
Ennen sitä pidetiin mahdottomana ulkomaalaisen oppia.
Nyt kun maastamuuttajia on jo vallan käytävilläkin olemme joutuneet tarkistamaan kantojamme.
Ei kirjan nimi ollut viittaus suomen kieleen vaan viittaus johonkin naiseuden tai elämän vaikeuteen, niin minä sen ymmärsin.
Tai ehkä sittenkin sekä että.
Kannessa oli Venetsiaa ja venetsialaisia gondooleineen, pitsiä, valkoiset hansikkaat ja salaperäiseksi 50-tyyliin pyrkivä nainen !
Siis ei luvassa ainakaan raakoja paljastuksia naiseudesta kuten aika huutaa muualla.
Sinikka Vuola haluaa liikkua, olla liki samanaikaisesti Venetsiassa, Lontoossa, Bretagnessa, Marrakeshissa, Afrikassa, Bangkokissa.
Ettei jämähtäisi vain  raskassoutuiseen ja jähmeään arkisuomalaisuuteen.

Sinikka Vuola on sanonut: "Vaikuttavathan nekin kirjat, jotka ovat vielä lukematta."
Miten ? Kompleksina ettei ole lukenut sitä ja sitä ?  Kuinka 30 vuoden jälkeen jolloin ei ole juuri muuta tehnyt kuin lukenut,
on vielä tutustumatta se ja se tärkeä kirja ? Silloin on altis muiden mielipiteille, väkisin.
Jos ei sitä muistuta itselleen koko ajan. Tai jos sitä ei tiedosta.
Sinikka kuvaa naisen, jota ei ole.
Ja hänellä on teemoja kuin kaleidoskoopissa. Jopa niin vaikea teema kuin äiti, joka vihaa lastaan.
Se lienee kovimpia kohtaloita maailmassa, olla äitinsä vihaama. Niitä äitejä, jotka laiminlyövät lapsiaan, riittää.
Mutta että sen lisäksi tai ilman sitä saada vihaa osakseen, Lumikin kohtalo.
Maalla kun kasvoin nuorena meillä oli semmoinen käsitys, että kun lähtee Helsinkiin niin sieltä tulee viisaana takaisin.
Eihän sitä voinut kuvitella, että todellisuus voi olla päinvastainen. Sinikan mukaan jos Pariisiin lähettää aasin,
se ei palaa hevosena takaisin.
Sinikka Vuolan elämäkerta paljastaa sen kuinka nyky-yhteiskunta pakottaa ihmiset monelle alalle, moneen ammattiin.
Luoko se kirjailijoita vai onko niin ollut aina: kirjalliset ihmiset ovat sillä tavalla levottomia, sanottiin ennen.
Onko sinun helppo nähdä uhkapelin suunnittelijan runoilijana ? saammeko siten jänniä runoja ? Katsotaan.
Miesrunoilijat keräävät kokemuksia naisesta naiseen siirtymällä, naiset työstä ja ammatista toiseen siirtymällä ?
Niikö se menee ?
Vaikka minkälaisia seksuaalivallankumouksia yhteiskunnassa olisi, naisen asema ei juuri muutu.
Sitten kun tulevat pakollisiksi tai suositeltaviksi haaremit a´la China, joissa on yksi nainen ja monta miestä, voi tilanne muuttua.
Mitä siitä tulisi jos nainen siirtyisi miesten tavoin suhteesta toiseen !
Kurinpitäjinä ovat hyvin usein: ns. langenneet naiset.
He näkevät tilaisuudessa mahdollisuuden antaa takaisin omaa kokemaansa, sekä miehille että naisille.
Kun 16-vuotiaana olin isällisen turvallisessa porvarisseurueen mukana turistina Hampurin Reepenbahnilla häkellyin vihamielisistä tuijottavista naisista luukuissaan
lasi-ikkunan takana.
Kompleksisena nuorena ihmettelin ja mietin miksi noin kauniit naiset eivät ole keksineet mitään muuta tapaa elättää itseään.
Samaa vihaa kuin Tukholmassa sitten myöhemmin...Kilpailijoista tai kilpailijoiksi koetuista ei pidetä.
Ei ihme, että miehet hallitsevat yhteiskuntaa.
Eikä ihme, että naiseudesta naisrunoilijat kirjoittavat. Niin Sinikka Vuolakin.
Kerrankin löydän ihmisen, joka ei pidä tosi-tv:stä. Sinikka ei pidä niinkuin en minäkään. Olen aina luullut olevani liki ainoa
siinä lajissa. Enkä ole oikein edes käsittänyt itseäni. Olen vain miettinyt miksi meikit on keksitty, miksi on syntynyt halu olla
kauniimpi kuin onkaan, vähän feikata. Kuinka hirveää oikeastaan todellisuus onkaan kun kamera sen näyttää.
Sen kestää muuten, mutta ei kameran näyttämänä.
Kysy keneltä tahansa kaunottarelta haluaako tämä esiintyä meikittömänä ja vastaus on ei.
Jos hän vastaa kyllä, on kyse niin taitavasta meikistä, että sitä ei asiantuntijakaan totea.
Mikä on hänen biografiassaan mainitsemansa keskiaikaan liittyvä ilmiö: naurukulttuuri ?
Jotain päiväperhomaista Sinikka Vuolassa on ? Kauneus ? Älä katso enää Bunuelin Päiväperhoa, Sinikka Vuola.
Kyllä 20 kertaa riittää.
Jokin aikaisempi teksti: PIMPPINI ON VALLOILLAAN saa taatusti määrätyn miestyypin hyppäämään kattoon ja sanomaan EI. Silti suosittelen Vuolan tekstiä heillekin. Tai ehkä juuri siksi.
P.S. Hankalasta tavastasi korjata toisten tekstiä ja puhetta: Olisin ikikiitollinen jos korjaisit minun kielioppivirheeni.
Olisi kiva jos muillakin olisi sellaisia tapoja.
Kun sopeutin itseåni olosuhteiden pakosta ruotsalaiseen yhteiskuntaan olin onnellinen kun ruotsalainen mieheni jaksoi tehdä sitä loputtomiin ruotsinkielentaitoni kanssa.
Ulkopuoliset luulivat meidän riitelevän, mutta niin ei suinkaan ollut.
Sillä minun epäterveellinen asenteeni kielioppiinkin on aina ollut: säännöt pitää tietää jotta niitä voi rikkoa.

Raum murret ei o yhtän mukan, vaikka Raumalta on Sinikka Vuola kotoisin.

Sinikka Vuolan runous tanssii.
_____________________________________________________________________________________________