Pom Pom: Matti Ahde.

             MATTI AHDE

Timo Hakkarainen on kirjoittanut hienot poliittiset muistelmat  palkitulla tyylilläån.
Matti Ahde sähkömies.
Matti Ahteella on pakissaan uskomaton työputki. Hänen uransa kyseenalaistaa suomalaisen
koululaitoksen täysin. Vanhassa keskikoulussa ja lukiossa ja sen jälkeen yliopistoissa
pingottaneella ei ole normaalisti tällaisia valmiuksia ja vahvuuksia hoidella noin vain olalta
koko Suomen asioita.
Meille vakuutettiin ja uskoteltiin opiskellessamme koko ajan, että ilman sitä ei ollut - mitään.
Pärjätä vaikeitten miesten kanssa, saada heidät suosimaan itseään.
Seppo Heikinheimo ja Urkki ja monet muut - melkein kaikki - suosijoina ja ystävinä sikäli kun
politiikassa voi luotettavaa ystävyyttä olla kaikkien kilpaillessa keskenään milloin
mistäkin.
Hänen uransa on uskomaton, ilkeilijä ehkä voi väittää, että hän on sosialisoinut koko
puolueen tekemiset omikseen, mutta niinhän ne pomot kait liki aina.
Muistelmia ilman skandaaleja ei taida olla.
Feiringin tapauksesta oli hyvä saada lisätietoja. Muistan hänestä vain nimen, että jotain ongelmaa
oli. Mutta että omatekoinen protesti verotusta tai ehkä verovarojen käyttöä vastaan oli totta.
Kerätä kassaholviin tilittämättömät varat ja käydä niitä ihailemassa ja lisäämässä joka kuukausi.
Kuinka hulluja ne vallassa olleet on ennen ollu ? Ja tapaus hoidettiin niin, että ei Feiringillä
julkisesti mitään hullun mainetta ole ollut. Villasukalla painettu juttu.  Ja vielä varovaisesti.
Ja meitä auktoriteettiuskoisia vain kasvatettiin lisää. Niin se homma kävi.
Uuvuttavaa faktaa urheilupuolelta on kirjassa tarpeeksi, jotta se on kokonaisuudessaan 100 % uskottava.
Hauskoja sattumuksia mukana on, elämässä on ollut musiikkia, tennistä ja golfia. Nostan hattua
siitä, että hän on hoitanut myös perhe-elämänsä niin  suvereenisti.
Muistan joskus aikaisemmin ihailleeni perheen sukulaisrakkautta jonkin Hilkka Ahteesta tehdyn perhejutun
luettuani.
Elämä on yhteensattumia täynnä, niinpä ystävä Pepsi Pertti Paloheimo kertoo kuinka hän alkoi uskoa
julkilausumien tehoon. Hän koki lopettaneensa Korean sodan. Hän oli lähettänyt pari päivää ennen
sodan lopettamista tällaisen kirjeen:

"Presidentti Truman
Valkoinen Talo
Washington D.C.
USA
Korean sota on heti lopetettava !
Pispalan Tarmon yleiskokous."

Että on sitä ennenkin oltu Suomessa maailmanvaltiaita, ennen internettiä ja Lauri Lovea
ja Renny Harlinia.
Ja muita tärkeitä pottentaatteja.
Ruikutamme herkästi kohteluamme Ruotsissa ja muualla lännessä.
Toista oli Neukkulassa kun vodkaturisti myöhästyttyään junasta
kiidätettiin Volgalla läpi Valko-Venäjän seurueeseensa.
Mikä oli tämä juttu, että UKK-puistossa ei korjattu
myrskyn jäljiltä kaatunutta ikimetsää 8 360 hehtaarin alueelta ? Minä en mittään tiedä,
mutta se sotii maalaisjärkeäni vastaan. Ne teoreetikot ja liian viisaat !
Matti taisi olla liian hyvä ympäristöministeri.

Pom Pom: The New Generation.

 

Economic life teaches us to get appreciation.

We are urged to avoid the following sayings:

 

" 1. may I ask a question?

  2. sorry for the bother.

  3. thanks for listening

  4. now, if I say quite honestly ...

  5. I thought just in case, maybe ... "

This is something which will reveal the new generation's entry, they are all in the past

courtesy phrases were taught by us, and, in practice, utilize. !

Pom Pom: Uusi generatiooni.

Talouselämä opettaa meitä saamaan arvostusta.
Meitä kehotetaan välttämään seuraavia sanontoja:
"
1. Saanko esittää kysymyksen?


2. Anteeksi kun häiritsen...


3. Kiitos, kun kuuntelitte


4. Jos nyt sanon aivan rehellisesti...



5. Ajattelin vain jos, ehkä... "

Tässähän on se jokin mikä paljastaa uuden generationin tulon, näähän on kaikki entisiä
 kohteliaisuusfraaseja, joita meidät opetettiin ja käytännössä vaadittiin käyttämään. !

Pom Pom: Raaka julkkisisä.

Raaka julkkisisä Ruotsin televisiossa juuri kertoo, että hänen lapsensa ei saa syödä makeisia vuoteen.
Hän ei ollenkaan käsitä kuinka raaka hän on. Sehän on oikeaa kidustusta. Lapsilla on makeita makunystyröitä huomattavasti enemmän kuin aikuisilla,  siitä halut makeaan johtuvat. Eli monet paheemme ovat täysin fyysisistä syistä johtuvia. Eikä ollenkaan siitä huonomainesta luonteenheikkoudesta.
Toivottavasti lapsen äiti tai isoäiti tai sukulaistädit ovat järkevämpiä.

Pom Pom: Aapinen.

Heli Laaksonen on kirjoittanut aivan ihanan kirjan. En yhtään liioittele.
Sopii yleisestikin ottaen lahjakirjaksi, nuorille, vanhoille, kirjallisuusfriikeille ja - kaikille.
Ennustan siitä ensi joulun menestyslahjaa. Sen voi jopa antaa niille joilla on jo kaikkea.
Teksti on Kalevalan perintöä tai uuskalevalaista runonlaulantaa.
Olen myyty. Sinun on pakko lukea se: Aapinen.

Pom Pom: Martti Huhtamäki, pommintekijä.

Martti Huhtamäki on malttanut säästää uransa isoimman pommin omaan kirjaansa, Mara puhuu omiaan.
Pommintekijöitähän ne iltapäivälehtien toimittajat ovat. Niin, että useimmat pommit ovatkin vain tyhjiä tussahduksia.
Että se olikin Kekkonen, joka sanoi vetonsa  Max Jacobsonin YK:n pääsihteeriuralle. Eikä  silloinen Neuvostoliitto. Kekkonen on nykyään niin parjattu ja mollattu, että sen uskoo !
Kekkosen teki suureksi ja rakastetuksi maan isäksi se, että hän ei hyökännyt pienten, heikkojen ja vaivaisten kimppuun niinkuin pari seuraajansa.
Että Kekkonen ei kestänyt suuria lähipiirissään vaan tuhosi heidät. Loi mutapainikulttuurin  suomalaiseen politiikkaan jo suhteissaan Virolaiseen ja Karjalaiseen. Joka miekkaan tarttuu se miekkaan sortuu sanoo jo sanakin. Kyllä tällä väitteellä Max Jacobsonin lahtaamisesta murenee viimeinenkin Kekkospatsas.
Sen oli kertonut Kalle Kaihari, lähiystävä.
Seuraava pommi ei edes tussahda. Että Paavo Väyrysen biologinen isä olisi sakemanni.
Virolainen oli aktiivisempi kuin useimmat tiesivät.
Koivistoa kiinnosti vain Venäjän historia.
Halonen ei antanut vuorineuvostitteliä Kakkoselle. Siksikö, että tällä oli tutkinto Uppsalasta.
Siinä on tietty heikkouden leima, Ruotsi oli ennen Paijala, joka huolsi juoppomme ja heikkolahjaisemmat, jitka eivät kovassa suomalaisessa kilpailuyhteiskunnassa pärjänneet.
Täällä asuvana on semmoinen tunne, että Halonen tuli sutena perässä, haistoi veren hajun ja puri
veljespuolueen avulla. Tai pitäisikö sanoa sisaruspuolueen avulla.  Yhdessä toimiminen kun vasemmalla toimii näkyvämmin ja paremmin kuin muualla.
Huhtamäki ei mainitse, että hänen suvullaan olisi ollut mielipiteitä hänen urastaan, aika monet moralistit eivät hyväksy iltapäivälehden toimittamista ammatiksi.
Tämä tuli mieleeni siksi, että olen hänelle hyvin kaukaista sukua Luoman suvun kautta. Äidinäitini sukua on helppo seurata 1600-luvulle, suora linkki, ei ainuttakaan au-lasta tai muuta kuprua 400 vuoteen. Mukana ovat Perälät, Pirilät, Pirit, Jussi Lähde, Kuoppamäet, Toivo Kärki, jopa Viktoria Mullova ja Huhtamäet ynnä muut.  Äidinisän suku on täysin päinvastaista, ei julkihuijareita sielläkään, mutta au-lapsia pilvin pimein, jokaisessa sukupolvessa.
Teini-ikäisenä ja sen jälkeen sai nahoissaan tuntea kuinka tärkeää oli keskittyä siveänä pysymiseen, se oli ehdottomasti se kaikkein tärkein asia. Vaikka veisi kaiken energian.
Ja kirjoittaminen on hyvin kyseenalaista toimintaa.
Kolmas pommi oli että Christina Onassis oli sortunut huumeisiin. Aikaisemmin kirjoiteltiin vain, että hän söi laihdutuslääkkeitä, piristyslääkkeitä ja unilääkkeitä yliannoksia ja vuoronperään. Ehkä uskottavaa.
Christina Onassiksen näin livenä joskus vuosia Kalastajatorpan tapauksen jäökeen, silloin
kun hän oli onnellisesti naimisissa ranskalaismiehensä kanssa.
Neljäs pommi oli romanttinen tapaaminen Silvian kanssa. Minä en ymmärrä miten minä olen tähän tilanteeseen joutunut, että selostan Silvian romansseja. Mutta niitä tulee nyt vähän sieltä ja täältä...
Uskotaan jos halutaan.
Viides pommi oli se, että minun palvomani Ilja Glazunov oli vakoilija. Niin, niin.
Niki Laudan olen minäkin nähnyt. Fiksu mies.
Monia pieniä hauskoja juttuja oli mukana. Kuinka vahingossa vedonlyöntijutussa hypittiin ison
bossin Volvo lyttyyn jne.
Nyt tiedämme, miten loistaville kilpaorille käy kun ne vanhenee. Ne siirtyvät perhe-elämään. Ihan niin kuin muutkin.
Viisi pommia. Kokeile räjähtävätkö ne sinulla.

Pom Pom: Terveysterroristi.

Kukaan ei usko mitään todella ennen kuin on itse kokenut, sen saa todeta itsestäänkin aina silloin ja tällöin.
Olen slarvannut hammalääkärillä juoksemista vuosia. Tai lähinnä hammashoitajan hammaskiven poistoa, koska se on niin kivuliasta. Puudutusaine kun puuduttaa yleensä kielen täydellisesti, mutta ei juuri muuta kun suihkeena annetaan.  Manjana, manjana, olen ajatellut. Sitä en ole asiantuntemattomana ajatellut, että kyse on bakteereista.
Ja olen kärsinyt pahasta arthrosista. Lääkärit ovat sanoneet vain, että inflammation ja lääkkeet ovat  vain särkylääkkeitä.
Kun hammaskiveni poistui, helpottui myös arthros. Olen kuin toinen ihminen. Jännitän vain sitä kuinka kauan tämä uusi tilanne jatkuu. Olen toimintakykyinen, työkykyinen... hurraa.
Kun kerroin siitä lääkärille hän vain totesi, että hammaskiven poistamisen myötä poistuvat myös bakteerit eivätkä kulje niveliin.
Kun terveysterroristit tulevat valtaan, he varmasti  keksivät uuden systeemin:
meille maksetaan kun käymme hammaslääkärillä.

Pom Pom: The rider's seat belt?

While there is some audio amateur and unprofessional:

Isn't it could develop a belted rider riding? That should be the rider's back when a horse comes to the barrier with his armhoofs. In a situation where only the heavyweightes ones  are not the source of the air flight.
Because it´s the matter of skills  and via them - honour ?

Pom Pom: Ratsastajan turvavyö ?

Taas on äänessä amatööri ja asiantuntematon:
Eikö voisi kehittää turvavyötä ratsastajalle kenttäratsastukseen ?  Joka pitäisi ratsastajan selässä kun hevonen tulee esteellä etukavioilleen. Tilanteessa jossa vain raskasrakenteiset  eivät lähde ilmalentoon.
Koska kyse on taidosta ja - kunniasta ?

Pom Pom: I am chaste.

Before the women were forced to focus on chastity. When reached, began to talk about the female energy.

Pom Pom: Minä olen siveä.

Ennen naisten oli pakko keskittyä siveyteen. Kun siitä päästiin, alettiin puhua naisenergiasta.

Pom Pom: The Tower's Raven.

 

GHOST STORY today on 22.10.2013.

I had a dream. Grey pattern of landscape in front of me was deserted, with only the Brown pole, where there was a bench was in front of me.

Black Raven flew in front of me, grabbed a seat and settled in it and then it just looked at me. I knew that it was the famous Tower's Raven.

It edged out her nozzle two stones in front of me. I knew I had a dream that they would mean death. And joined somehow with me or meant my own I died.

I only knew that it was not called the Gwylum, Thor, Branwen, Hugin, Munin, or Bran. It was Fleur. And that Fleur was my friend.

Then I woke up.

 I don´t need to come up with these stories, they are asleep pretty ready.

Pom Pom: Towerin korppi.

                                   KUMMITUSJUTTU tänään 22.10.2013.

Näin unta. Savunharmaa maisema edessäni oli autio, vain mustanruskea tolppa, jossa oli istuinpuu oli edessäni.
Musta korppi lensi eteeni, tarttui istuinpuuhun ja asettui sille ja sitten se vain katsoi minua. Tiesin, että se oli kuuluisa Towerin korppi.
Se tiputti nokastaan kaksi kiveä eteeni. Tiesin unessani, että ne merkitsevät kuolemaa. Ja liittyivät jotenkin minuun tai tarkoittivat minun omaa kuolemaani.
Tiesin vain, että se ei ollut  nimeltään Gwylum, Thor, Branwen,  Hugin, Munin tai Bran. Se oli Fleur. Ja että se oli ystäväni.
Sitten heräsin.
Ei minun näitä juttuja tarvitse keksiä, ne tulevat unessa ihan valmiina.

Pom Pom: To Norwegian Rjukan !

Such ideas would be needed for us too: the Sun is shining, in the Norwegian Rjukan mirrors. Look out of the window.

Near the polarcircle here in Sweden and Finland, too ?

Pom Pom: Norjan Rjukaniin !

Tällaisia ideoita tarvittaisiin meillekin : Aurinko paistaa Norjan Rjukanissa peilien avulla. Katsopa ulos ikkunasta.
Eikö siinä olisi ykeisemminkin ideaa Lappiin ?

Pom Pom: Sairas, sairaampi, kuollut !

                                            SAIRAS, SAIRAAMPI, KUOLLUT !

Media haluaa sairauksille kasvot. On muotia. Bipolaarit hyväksytään aivan eri tavalla kuin ennen.
Syy: Stephen Fry, joka kertoi avoimesti sairauksistaan. Ei ole ollenkaan häpeällistä olla hullu, enää.
Sillähän on aikaansaatu loistava ura.
Vain skitsoilla on vaikeaa. Kukaan ei halua antaa kasvojaan sille sairaudelle. Koska se ei ole
taloudellisesti tuottavaa. Epätoivoiset runoilijat eivät useinkaan tienneet itse sitä,
että he olivat skitsoja. Hehän olivat jännittäviä poikkeuksia säännöistä, joita yhteisöt seurasivat
kiinnostuneina. Ja veronmaksajat elättivät, sillä syömättä ja varsinkaan juomatta ei elä.
Ja Kylähullu voi olla tietyllä tavalla tarpeellinen.
Parkinsonistakin selviää, selviäähän Mike Fox:kin.
Fetma: Jos laihduttajat eivät levittelisi läskejään lehtien palstoilla olisi tyhjää. Ja lihavat voisivat
huonommin. Pukeutumisohjeet, joissa kätkeminen on tärkeintä, puuttuisivat.
Diabeteksellä on monet kasvot, mutta he eivät ole erityisemmin suosiossa, koska karkkeja täytyy
myydä.
Sydän ja sen viat on aina esillä. Koko ajan kuolee kuusikymppisiä täysin terveitä miehiä.
Isäni sanoikin jo 50-vuotissyntymäpäivänään, että nyt alkoi se nuppakymmen, jolla päitä putoaa.
Tilastoja lukematta on sellainen tuntuma, että se on siirtynyt vähän tuonnemmaksi, eteenpäin ja
nuppakymmen alkaakin vasta kuusikymppisenä.
Alzheimeriinkin on löytynyt jo lääkkeitä, ei ole lähipiirin kokemusta siitä joko ne ovat löytäneet
tiensä tavallisille potilaille.
5:2 - dieetti on suuressa suosiossa. Kukaan ei ole julkisesti kertonut, että se ei ainkaan sovi
porfyriapotilaille, joille eivät paastot eivätkä GI-dieetit käy. Heille on laihduttaminen ja hoikkana
pysyminen sitä kaikkein vaikeinta kun pitää syödä hiilihydraatteja.
Suomessa heitä on vain 200, Ruotsissa noin 1000. Sairaus on sen verran harvinainen, että sitä sairastavat
eivät ole massatiedotuksen kohteena.
ADHD:tä tuntuvat sairastavan melkein kaikki mediaihmiset. Taitaa olla kaikkein hyväksytyin sairaus.
Kaikki ymmärtävät niin kauan kun ei vain satu ihan lähipiiriin. Ovat niin vaikeita, ennen sanottiin,
että tyhjät tynnyrit pitävät eniten ääntä. Kukaan ei ole sanonut ääneen sitä ADHD:stä, mutta lienee
ajatellut sitäkin enemmän. Kirjoittava ihminen voi todeta:
En ole ADHD, siksi en pärjääkään.
Syöpäsairaiden kanssa olemme itkeneet jo kymmeniä vuosia.
Autistit ovat hiljaa. Ehkä he vain toimivat. Menestyneet miehet hiljaisessa maassa, Suomessa, on
tunnistettu vähitellen autisteiksi ja vaimot ja sisaret ja tyttöystävät ja lähisihteerit ovat saaneet tiettyä ja
määrätynlaista tyydytystä kun vaikeat onkin sairaita eikä heissä kenties olekaan niin paljon vikaa,
kenties ei ollenkaan.
Hyvä media, hullu valtias,  huhut kuolemastani ovat liioiteltuja, toistaiseksi.
Hurraa ! Nyt on myös Aspergerin syndrooma saanut kasvot. Oikein sievät. Nätti Paula, joka pitää esitelmiä sairaudestaan. Jos ei ole lähipiiriin sattunut potilasta on aika kauhuissaan oireista. Mahdotonta oppia historiaa ? Minulla oli aikaisemmin keinona keksiä joitain hävyttömiä vitsejä muistiavuksi. Mitä härskimpi vitsi oli sen paremmin siihen liittämäni asiat muistin. Sitten vuosia myöhemmin luin jonkun amerikkalaisen muistioppaan, jossa hän suositteli suurinpiirtein samoja keinoja. Niin se on jos jotain keksimme, toisella puolen maailmaa jokun on keksinyt saman ! Maailma onkin pieni, kuin kynänteroittimen kokoinen maapallo. Aina joskus.

Pom Pom: The good leadership is the search.

Stephen Elop managed to sell himself to us a good price. Iilop  is now called informally. I means improbatur, not accepted.

I´m sold on HRH Prince Andrewia. The UK has not divorced countries leadership is lost. The old will surely tell me that before there were things better.

Prince Carl Philip has succeeded in confusing situations. I do not know what has been done or agreed, and who has done or not done, but that I would see a situation:

There can be no other than that the design company President Prince Carl Philip has given others call himself  as a designer. He is so good-looking and elegant that it has agreed to as a leather glove on his hand. And it is certainly selling well, too .

He needed a woman to the leader in his designcompany, because we live  in Sweden. He is probably good for the leader of the next couple of decades. A few students after a year. Or is the whole strange soap cooked by  Aftonbladet, as usual?

Pom Pom: Hyvä johtajuus on haussa.

Stephen Elop  onnistui myymään itsensä meille hyvällä hinnalla. Iilopiksi kait kutsutaan nykyisin epävirallisesti.
Minä olen myynyt HKK Prinssi Andrewia. Britanniasta eronneiden maiden johtajuus on järjestään hukassa. Vanhat varmasti kertovat, että ennen oli asiat paremmin.
Prinssi Carl Philip  on onnistunut luomaan hämmentäviä tilanteita. En tiedä mitä on tehty tai sovittu ja kuka on tehnyt tai ei tehnyt, mutta näin näkisin tilanteen:
Ei voi olla kyse muusta kuin, että designfirman VD Prinssi Carl Philip on antanut muitten kutsua itseään designeriksi. Hän kun on niin hyvännäköinen ja tyylikäs, että se on sopinut kuin nahkahansikas käteen. Ja on varmasti ollut myyvääkin. Hän tarvitsisi designfirmansa johtajaksi naisen, Ruotsissa kun ollaan. Hän on luultavasti hyvä johtaja - parinkymmenen vuoden päästä. Muutaman oppivuoden jälkeen. Vai onko koko kummallisen sopan keittänyt Aftonbladet, niinkuin tavallista ?

Pom Pom: Hammassärky.

Olipa hammassärky. Painuin akuuttiin ja siellä todettiin, että hammas oli haljennut syvälle juuriinsa asti. En ole taikauskoinen, mutta - lupasin itselleni, etten koskaan enää laske leikkiä lahjahevosen hampaiden tutkimisesta. Kaksi ibua ja pari panodiilia tarvittiin ensi tainnuttamiseen ja silti kesti yli kaksi tuntia. Kaikki aikaisemmat vaivat tuntuivat turhilta ja lapsellisilta napinoilta.

Pom Pom: The Fortune.

 Is it possible that in a relationship, only one should be happy?
The second may be more and the other less, but it is, maybe up for grabs.

Pom Pom: Onni.

Onko mahdollista, että parisuhteessa vain toinen olisi onnellinen ?  Toinen voi olla enempi ja toinen vähempi, mutta jaossa se on.

Pom Pom: Alice Munro´s smile.

Be happy djust looking at Alice Munro´s smiling face. Maybe the whole world smiles a little time now because of her prize. Thank you to the Nobel - committee for the Alice Munro´s smile this year 2013.

Pom Pom: The woman is a thing.

The woman is that kind a thing that the man is happier if he has one than if he has many.

Pom Pom: Love.

Love is never realistic.
The reality is not it´s  feature, attribute,  affection, attribution, property,  quality, statistic  or  turn.

Pom Pom: Miksi ei Nobelia Suomeen ?

Miksi me pärjäämme niin huonosti Nobel-kisoissa ?  Eivätkä meidän kirjalliset tuotteemme olekaan niin arvostettuja ja/tai rakastettuja ulkomailla kuin luulemme. Less is more ei olekaan totta kirjallisella puolella. Melkein jokaisella ihmisellä on omia sanoja ja omia ajatuksia. Siis ainutlaatuisia. Ja jos on isompi joukko ihmisiä, kertautuu tämä moninkertaisesti. Isommat yhteisöt ovat suotuisampia luovuudelle, ainutlaatuisuudelle. Vaikka kopioijia, varioijia ja varkaita on varmasti silloin myös enemmän.
Ja pienten yhteisöjen sisäänlämpiävyys. Meidän on pakko puolustautua. Se saattaa muuttua siksi kaikkein tärkeimmäksi asiaksi. Jos ei aseita vastaan niin voimakasta ulkopuolista kulttuuria, joka uhkaa syödä meidät. Siksi luudumme, jäykistymme. Ja asetamme norsunluutorniin ne jotka ovat onnistuneet vakuuttamaan muut omista taidelahjoistaan, jotka silloin alitajuisesti lopettavat uudistumisensa  säilyttääkseen miellyttävän asemansa.
Nyt internetin ja vilkkaan kulttuurivaihdon aikakautena pitäisi tämä pienten pienuus kadota.
Mutta nyt taistelemme enimmäkseen englantilaista kulttuuria vastaan niin kuin aikaisemmin venäläistä kulttuuria vastaan säilyttääksemme oman omalaatuisuutemme. Kun kuuntelen 10-12 vuotiaita lapsenlapsiani huomaan heidän puhuvan kuin yhteensulautunutta viittä kieltä ja kulttuuria. Suomi on vielä ykkönen. Sitten tulee englanti. Mutta ruotsalaisia ja saksalaisia sanoja on mukana yllättävän paljon. Jokunen ranskalainenkin sana. Isoäiti on rakastettu Meme´.
Mihinkähän me oikein olemme matkalla ? Baabeliinko ?

Pom Pom: Today 11.10.2013.

I am tired but - happy !

Pom Pom: Lady Alice Munro ?

Thanks to the skill and honor. The Nobel Committee shows us what kind of pens we will write, not too hard nor too soft.

In recent years, the choices have been so sure that they are the only certainties.

Guarantee that the media get carried away too much. Does not become too burdensome for the discussions. No one does not require any arguments, the pistol in the hand rather than questioning the members of the Committee of intelligence.

In what was to prove the.

P.S. The disappointment for those who is looking for a new and unknown written love or passion.

Pom Pom: Mun dilemma.

Tänään aloitan pakinasarjani kahdeksannen kirjan ! Siis minun 15. kirjani alkaa tänään. Muuttuukohan kaikki matematiikaksi lopussa - on henkilökohtainen dilemmani kun oli niin vaikea valita mikä oli tärkeintä. Matematiikka hävisi silloin.

Pom Pom: Alice Munro.

Taitavuudelle kiitos ja kunnia. Nobel-komitea osoittaa meille millaisilla kynillä meidän tulee kirjoittaa, ei liian kovilla eikä liioin liian pehmeillä.
Viime vuosien valinnat ovat olleet niin varmoja, että  ne ovat vain - varmoja.
Takuu siitä, ettei media innostu liiaksi. Ei tule liian rasittavia keskusteluja. Kukaan ei vaadi perusteluja pistooli kädessä eikä kyseenalaista komitean jäsenten älykkyyttä.
M.O.T.
P.S. Pettymys sille, joka etsii uutta ja tuntematonta kirjallista rakkautta tai intohimoa.

Pom Pom: My euro.

Turkey is an eurocountry ! The tourists have no problem to use the euros. Conveniently. The businessmen can ! Officially valuta is the lira.

Pom Pom: Kunkku vai Zlatan ?

Tsingis-kaani eli 800 vuotta sitten. Hän vaikuttaa yhä alueensa kulttuuriin.
Jeesus eli 2000 vuotta sitten. Hänen vaikutuksensa on vain kasvamaan päin siitä huolimatta, että valtionkirkot ovat heikompia.
Stalin eli 1900-luvun puolivälissä kuten Hitlerkin. He toivottavasti eivät enää vaikuta ihmisten elämään.
Täytyy siis olla erittäin hyvä tai erittäin paha saavuttaakseen tämän tiedotuksen tason. Siis olla äärimmäisen mustavalkoinen.
Kenestä aikalaisestamme puhutaan 599 vuoden kuluttua ?
Kekkosesta, Zlatanista, kenestä muusta ?
Jos Ruotsi olisi tasavalta, se voisi helposti valita Zlatanin presidentikseen.
Kumman haluat, Kunkun vai Zlatanin päättämään arkisista asioistasi ?

Pom Pom: Turkissa.

Turkin matkakokemuksia.
Antalyassa meidät otti vastaan poliisi, joka oli kuin George Clooney - kopio. Toinenkin George - Clooney - kopio
vilahteli hotellin receptsuunissa.
Opas hymyilee kuin Prinssi Andrew. Tai Zorbas.
Oppaalle eivät kelpaa maksuksi kultahampaat, ellei niitä ole huolella pesty. Sanoo hän. Ja 7-vuotias poika
naapuripenkillä uskoo sen ensin, sitten onneksi virnuilee.
Ehdottomien kieltojen maassa taisin päästä jo tulomatkalla lentokoneessa syntisten puolelle yhdellä vodkadrinkilläni.
Ilmeet sen kertoivat ja täydellinen hiljaisuus lähtiessä. Ukkojen luvatussa maassa pinnistän tarkaavaisuuteni äärimmilleen,
etten tarpeettomasti rikkoisi rajoja. Joimme omenateetä puistossa paikallisten ukkojen kanssa. Meitä turistinaisia oli
kolme, ketään paikallista naista ei näkynyt. Elämys kuitenkin ja tee oli vahvaa, hyvää ja kuumaa, maustettu hunajalla.
Tarjoiltiin iloisten hymyjen kera.
Opas luettelee naapureilta: Syyria, Armenia, Georgia, Irak, Iran, Venäjä. Eivät kaikkein rauhallisimpia maailmassa.
Hallitukset ovat pahoja, mutta ihmiset ystävällisiä ja yrittävät vain hankkia elantoaan.
Eräälle turistille, joka oli kadottanut nimensä - oli väärässä bussissa, opas antoi turkkilaisen nimen ja kertoi, että
hänen oppaansa oli Jeesus. Ja että hänen nimensä oli Mooses. Mooses oli voittaja tässä kisassa, kun kansalaisista yli 90 % oli
muslimeja.
Muslimitorniin vei niin kapeat portaat, että jos oli takamus liian leveä, niihin voisi jäädä kiinni. Kukaan ryhmästämme ei
halunnut kokeilla sitä.
Vapaaehtoinen opas kuljetteli meitä pitkin Antalyan sokkeloisia katuja. Kun hänelle tarjottiin euroja maksuksi, ei hän
kelpuuttanut niitä, sanoi, että ei voi vaihtaa. Siis niin tarkkoja ovat viranomaiset Turkissa.
Ryhmäni suhtautui minuun erityisen ystävällisesti ja suopeasti.
Lopussa selvisi miksi, opas oli esitellyt minut jonkun kriisiryhmän naisedustajaksi.
Joku kysyikin oliko minut huijattu joukkueen maskotiksi pistämällä minut istumaan johonkin vaaleanpunainen pupupuku
päällä ?
Ei sentään. Saan kuitenkin oppaalta pusun poskelle ja muutakin huomiota.

Tässä turkkilainen välipala:
Turkkilaista jugurttia
päälle kiekaus hunajaa
ja unikonsiemeniä.
Raikasta ja hyvää.

Mainoksen uhrina ostin unikonsiemeniä ison pussin. Nälkä oli mukana kokkina, niin hyvältä välipala oli maistunut. Sittemmin maistoin vain unikonsiemeniä, ne eivät maistuneet "millekään."  Sitten heräsin, luokitellaanko ne huumeiksi. Ne olivat vapaasti myynnissä, opas oli laskenut leikkiä jotain hashiksesta. Kansan vakitavat kun joka puolella maailmaa voivat poiketa vahvasti lainsäätäjän tarkkuudesta. Riskinotto ei kiinnostanut tippaakaan. Joten söin pussillisen kolmessa päivässä. En kyllä havainnut mitään mahdollisesta vaikutuksesta. Aikaisempi kiviseinän jyrkkyyteni huumeitten suhteen on muuntumassa lieväksi hyväksymiseksi. Syy: paha arthros, johon särkylääkkeet ovat heikentäneet tehoaan. Täytyy saada lisää, lisää ... olo on sietämätön vahvassa säryssä. Kanssaihmiset vilkuilevat jo usein levotonta liikkumistani. On mahdotonta istua hiljaa paikallaan pitempia aikoja. Ja lääkkeethän ovat monet vain täysiä huumeita. On kohta aika alkaa kerjätä niitä lääkäreiltä. Kaiken hyväksymisenkin  pitää oppia kantapään kautta, niin surkea on ihmisen niin sanottu äly.

Olin rantakahviossa ja join hyvää turkkilaista kahvia. Olin suoraan lentoreitin alapuolella. Joka viides minuutti vähintään -
oli kuin pommit olisivat pudonneet päälleni. Tulisin hulluksi jos minun pitäisi sietää pitempään niitä ääniä. Amerikkalaiset
työläiset olisivat jo vetäneet työnantajansa moneen kertaan oikeuteen vastaavassa tilanteessa. Eurooppalaiset vain sietävät
ja sietävät eivätkä ehkä ymmärrä vaatia oikeuksiaan.
Olisikohan psykiatrilla ohjeita henkilökohtaisen panssarin rakentamiseen ? Ettei mikään kolauttaisi tai rasittaisi vaan
että erinäiset häiriöt voisi vain ohittaa. Olisi vain kuin hanhi, jonka selkään kaadetaan  kylmää vettä. Resepti siihen
panssariin, kiitos.
Vähän samaan tyyliin kuin se respti, että vain huonomuistiset voivat olla onnellisia. Ikääntyessään.
Vapaaehtoinen oppaamme esitteli meille Afroditen rintakuvan. Kaunis oli ja viinirypäleitä hiuksissa. Lupasin, että niin
minullakin on ensi kerralla.
Noan Arkki pysähtyi Ararat- armenialaisten pyhälle vuorelle ja on tärkeä maamerkki Turkissa.
Turistit eivät kuitenkaan pääse alueelle, koska se on sotilasaluetta.
Valuutta on liira. Eurot kuitenkin kelpaavat melkein kaikkialla. Toisin kuin Ruotsissa, jossa kait vain NK:ssa saa ostaa
euroilla. Mieheni uhkasi muinoin mennä johonkin Peräkylän Coopiin ja vaatia oikeutta saada maksaa euroilla silloin kun kävi kuumin keskustelu valuutan vaihdosta. Käytännössä ainakin turistista tuntuu siltä, että Turkki on siirtynyt euroon.
Ilman virallisia päätöksiä ja hyväksymisiä. Kätevää. Kyllä ne liikemiehet osaa.
Onko se Turkin pyrkimistä EY:n ?
Lapsi oli unohtanut pallon ruohikkoon. Kirkasvärisen pallon toisella puoliskolla on huutavin kirjaimin teksti Winner.
Potkaisen sen reippaasti - en voi vastustaa sitä liikettä - ja pallo pyörii näkymättömiin. Toivon lapsen löytävän sen
kun se muistuu mieleen. Täytyyhän se voittaja löytyä, se oikea juju elämässä. Toivon lapsen löytävän sen nopeammin kuin minä.
Eihän sitä tiedä, vaikka se toivomus jäisi leijumaan sen pallon atmosfääriin energiaa tuottavana primus motorina.
Löytää nopeammin sen jujun kuin mitä minä olen löytänyt. Yksineläjänä mietin kuinka ne Prinssin puolisot ja puolisoehdokkaat
kun helposti vanhenevat. Kun pitää selvittää sitä ja sitä. Tein sen kielletyn tempun ja aloin tarkastelemaan lahjahevosen
hampaita. Olivat melkein liian hyvät kun puree niillä niin tehokkaasti.
Valtion palveluksessa olevan oppaan, Kurkun, mukaan turkkilaiset ovat ykiavioisia. Vain kurdit ovat moniavioisia.
Kristittyjen Johanneksen kirkko näytetään, mutta samalla kerrotaan, että kristittyjä ei enää Turkissa ole. Sitä me
länsimaalaiset emme ole tienneet, että kurdit ovat enemmän islamisteja kuin turkit. Tämä oppaan tiedotuksesta.
Minareettien tornit ovat korkeita ja kapeita. Jumala ehkä kehoitti Mohammedia rakentamaan rukoustornit niin, että ne muistuttaisivat ylöspäin kohottautuneita sormia, jotka näkyisivät ylös taivaaseen. Jotta Jumala näkisi Mohammedin olevan uskollinen niin kuin sanassa sanotaan.
Hotellimme oli kuin jättiläinen. En ole koskaan ollut niin isossa hotellissa. Huoneesta resepsuuniin tai ravintolaan kesti kävellä yli viisi minuuttia.
Ehkä 700 m ? Lattiat ovat osaksi marmoria. Musiikki soljuu ihanasti marmoriholvien käytävillä. Käveli monta sataa metriä ja se oli
vaihtunut toiseksi - ilman rajoja tai taukoja. Tuli hyvin epätodellinen olo, väistämätön ajatus syntyi: tällaistako on paratiisissa ?
Valitut kappaleet olivat samantyyppisiä kuin Rentoutuskaseteilla. 10 points. Indeed.
Viikon lopulla jo opimme käyttämään Koneen hissejä. Ne ovat nopeita, varmoja ja käteviä. Ruotsalaiset uudemmat hissit odottavat
vammaisia niin kauan, että ovat vaarassa tehdä minut vammaiseksi hitaudellaan.
Opas kertoo vitsin, varmuuden vuoksi poliittisesti 20 vuotta vanhan. Kun Suomen pääministeri oli vierailulla Turkissa,
sikäläinen pääministeri vei hänet oopperaan. Kun takana oli pitkä työputki, hän nukahti. Heräsi sitten äkisti, ei tiennyt
missä oli ja ryntäsi ulos ja pyysi taksin ajamaan hänen pääministerin palatsiin. Taksi alkoi kertoa hänelle vitsiä, ei
tuntenut tärkeää miestä. Pääministeri sanoi: Minä olen pääministeri. Hyvä on, kerron sitten oikein hitaasti, sanoi taximies.
Niin kuin minä tässä. Ehkä.
Sitten seurasi ohjelmassa retki Cleopatran Poolille. Saimme ihmetellä valkoista vuorta, joka näkyi kauas.
Myös Tanskan argeologiaa harrastava kuningatar Margareta näkyi olevan  kiinnostunut Cleopatran Poolista.
Antiikin Cleopatra matkusti Marcus Aureliuksensa kanssa Turkin Hierapoliksen Pamukkalaan kylpemään kalkkivedessä. Hän ei siis kylpenytkään maidossa niinkuin naistenlehdet ovat meille kertoneet. Hän oli kuuluisa kauniista ihostaan. Kuinkahan moni naisparka on ruvennut kylpemään maidossa tämän uskomuksen takia ? Niin, mitäpä sitä ei tekisi kauneutensa vuoksi.

Pom Pom: Pakolaiset.

Turkkilainen opas kertoi meille, että Syyriasta on parin vuoden aikana tullut noin 6000 pakolaista Turkkiin turvapaikkaa hakemaan. Muista naapurimaista on tullut lisää. Kaikki ovat saaneet sen. Tuli sellainen fiilinki, että köyhä mies auttaa kun voi. Turkki sai meiltä turisteilta sympatiaa.

Pom Pom: Minä ja Roope Ankka.

Olemme onnistujia enemmän kuin koskaan ennen.

Internet on tehnyt sen.

Salaisimmatkin haaveemme toteutuvat. Kaikki tekstimme julkaistaan.
Vaikka ei kukaan muu kuin me itse arvostaisi hengentuotteitamme.
Saavutamme ryhmiä, joita ei Nobel-kirjailija koskaan.
Pätkä nätti nainen voi olla vaatemannekiinina. Ja tulla huomattavaksi muotiguruksi.
Pituuden vähimmäisvaatimus ei enää ole ehdoton este niinkuin 70-80 luvulla.
Voimme käydä valkkaamassa ja hylkäämässä rivin komeita sopivanikäisiä miehiä TWO:n sivustolla. He kaikki ovat halukkaita
tapaamaan minua. Ja kenties rakastelemaan kanssani. MINUN kanssani. Vastaava  kokemus oli aiemmin vain miesväellä.
En olekaan enää seinäkukkanen. Enpäs olekaan.
Jos todella haluamme tähdeksi, ei tarvita muuta kuin oma juttu Youtubeen.
Voimme jopa vaikuttaa asioihin tai ainakin uskoa tekevämme niin.
Meidän pitäisi voida psyykisesti paremmin kuin koskaan.
On täysin käsittämätöntä, että lehdet kirkuvat päinvastaista.
Ja sitten kun vielä unohdamme hankkia kotiin kokovartalopeilin, onnemme on täydellinen kunnes törmäämme omaan peilikuvaamme
jossain muualla, joko toisen henkilön silmissä tai omissamme.
Tunnet olevasi paljon kauniimpi kuin olet, se parikymppinen. Et muistele ankaraa sukulaistasi lapsuudestasi, joka
vakuutti sinulle, ettei sinusta mitään tule.
Jonain ohimenevänä hetkenä käväisee mielessäsi, että ei sinusta mitään tullutkaan, mutta sivuutat sen vähemmän tärkeänä
seikkana. Sen että Internet on tehnyt sinusta haaveilijan ja omissa vaaleanpunaisissa haaveissasi eläjän. Yksinäisen.
Yksinäisemman kuin ihminen on koskaan ollut. Meillä pohjoisessa on tämä vimma pärjätä yksin, selvitä, se, joka luo
kylmät ja jäiset kalterit ympärillemme. Koko yhteiskunnassa, kaikilla tasoilla.
Unohdamme ikääntyvät ja ikääntyneet ystävämme heti kun he enää tuota mitään materiaalista yhteisöllemme.
Menemme saunaankin yksin, ainakin miehet ja naiset erikseen. Turkissa mennään turkkilaiseen saunaan, jossa joku toinen
pesee ja kylvettää sinut, huoltaa sinua, huolehtii sinusta ja hyvinvoinnistasi. Joistain tällaisista asenteistako se
johtuu, että ihmiset etelän maissa eivät ole yksinäisiä. Kaikki ovat yhdessä ja huolehtivat toisistaan.
Me olemme tällä yksin pärjäämisellä saavuttaneet paremman taloudellisen elämän täällä pohjoisessa, mutta onko se sen väärtti ?
Olemme kohta kaikki kuin Roope Ankkoja rahasäiliössään, yksin. Eihän Roope Ankka ole koskaan onnellinen, vaan useimmiten kärtty ja
kiukkuinen. Ja yksin.

Pom Pom: Raikas välipala.

Tässä turkkilainen välipala:

 Turkkilaista jugurttia
päälle kiekaus hunajaa
ja unikonsiemeniä.
Raikasta ja hyvää.

Pom Pom: Creativity Training.

The need for creativity in education as nothing more than answers the question: What if?

Pom Pom: Luovuuskoulutusta.

Tarvitaanko luovuuskoulutukseen mitään muuta kuin vastauksia kysymykseen: Entäs jos ?

Pom Pom: Pathos, Ethos ja Athos.

Pathos, Ethos ja Athos tappelivat.
Pathos: Paatti keinuu liikaa.
Ethos: Se ei ole oikein.
Athos: Päinvastoin. Mitä enemmän keinuttaa, sitä paremmin täyttyvät laarini.