Nuorena minulla oli lempinimiä. Pidin niistä, rakastin niitä, vaikka niitä sanotaan myös korkonimiksi,
joita jotkut pitävät melkein herjaamisena.
Olin Hippa, Molla-Maija tai Ksantippa ja muutama muu jotka eivät ole jääneet mieleen.
Sitten opiskelujen päätyttyä siirryin lakialalle.
Kukaan ei kutsunut minua edes etunimellä. Mietin koko ajan mitä vikaa minussa oli.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar