Pom Pom: Yhä edelleen Alice.

Alzheimer on niin tavallinen kansansairaus, että melkein kaikilla meillä on siihen jokin linkki. Jos ei isoisä, isoäiti, täti, setä tai serkku niin naapurin tai työkaverin lähimmäinen.

Mutta tuskin olemme koskaan miettineet mitä potilas ajattelee.

Kun on aivan tarpeeksi tekemistä arjen kanssa, kuinka saa sen sujumaan. Jonkun naapurissa yksinäisessä villassa on asunut entinen hovioikeuden jäsen tai presidentti. Talossa vierailija toteaa kävelevänsä 10 cm paksulla matolla, joka koostuu oikeuden virallisista pöytäkirjoista, oikeista ...levällään koko olohuoneen laajuisesti ...Alzheimer - Aliisa itse istuu rauhallisesti tupakoiden nojatuolissaan ... vastailee ja puhelee täysin asiallisesti. Kuinkas muuten, päähän rankasti tankattu juristeria ei niin vain häivy ja katoa mielestä tai kielestä. Vaikka aamun ja eilisen tapahtumista ei ole aavistustakaan. Hajusta voi olla enemmän kuin aavistus.

Alzheimer luo dramatiikkaa isolla pauhulla kun se ei tapakaan heti, yhdellä iskulla niinkuin sydänkohtaukset.

Sairaudet ovat kauheita. Lapsuus on paratiisi ja vanhuus helvetti useimpien elämässä. Melkein kaikki tekevät kaikkensa saadakseen lapsille, ainakin omilleen, edes palan paratiisia. Mutta siihen se usein jää, energiaa ei riitä paksukalloisten ja itsepäisten vanhusten hellimiseen.

Erityisen rankkaa on nähdä sukulaistädin taantumisen parissa kuukaudessa konttaavan ja lepertelevän lapsen tasolle. Edellisellä vierailulla olit tavannut tyylikkään ja täydellisesti kampautuneen tädin, joka iloisesti laski leikkiä ajankohtaisista tapahtumista.

Lisa Genova on kirjoittanut kirjan Yhä edelleen Alice siihen sairastuneesta Harwardin professorista. Siitä kuinka hän sairauden kokee ja kuinka se etenee. Raadollisen ja järkyttävän. Suurimmaksi osaksi koska sairaus diagnostisoitiin juuri 50-vuotta täyttäneelle. Potilas kirjoittaa ohjeet itsemurhan tekemiseen ollessaan vielä terve. Kun potilas sitten lukee ohjeet hän ei muistakaan itse kirjoittaneensa niitä.

On hyvä tietää Alzheimerista jotain, vaikka voit suojata lapsesi siltä vain - sadetakilla.

Jos tiedetään tarkasti Alzheimerin fyysiset vaikutukset, se pitäisi olla parannettavissa. Ottaa muutaman kymmenen vuotta ? Kun kaikki rahat menevät aseitten rakentamiseen ? Siihen asti suvut, joilla on mahdollisuus, alkavat vahtia enetistä enemmän nuoriaan ja julistavat naimakieltoja.

Kuka haluaisi lapsenlapsia 50-vuodeksi ? Sama elinajanodotus kuin aikaisemmin hoitamattomalla diabeteksella.

Tulevaisuus on Roomeo ja Julia - tarinoilla ?

Kuinka onnellisia me olimmekaan ennen kuin tutustuimme geeneihin !