200 ensimmäistä sivua oli äärimmäisen ikävystyttävää ja tylsää.
Sitten aloin jotain oivaltaa.Hän kirjoittaa todellisesta elämästä, kaikesta siitä mitä me muut, ainakin naiset, haluamme ja yritämme kiireesti ja täydellisesti kätkeä.
Likaisuudesta, juopottelusta, katastrofisesta vanhuudesta ja puutteellisesta hoivasta.Epäonninen naiminen piilee rivien välissä.
Kuten miehet 70-luvulla.Suosio jotain nostalgiaa ?
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar