Märta Tikkanen:
Emma ja Uno
Rakkautta tottakai
(Tammi 2010).
Ihastuttavan tosi rakkaustarina, jossa Märta Tikkanen kertoo isovanhempiensa tarinan.
Uppoamme syvälle tavallisen kansan kulttuuriin, kansanopistojen syntyyn ja valtakauteen.
Uskomattoman energinen ja aikaansaava Uno Stadius perusti opistoja eri puolelle Ruotsia
ja luennoi niissä kansan sivistyksestä ja raittiudesta kiihkolla, jonka tunnistin oman
isotätini Idan elämässä. Sortavalan naisopistosta valmistuneena opettajattarena hän ajoi
samoja asioita samaan aikaan.
Uno Stadius kohtasi Ruotsissa suuria vaikeuksia, hänen kansalaisuusanomuksensa hylät-
tiin kerta toisensa jälkeen. On kuin hänen kimpussaan olisi ollut koko ajan joukko
kiukkuisia muurahaisia, vähän isompia vain.
Uno sai kokea kovia naapurimaassa, Märta sensijaan on saanut ylenmäärin rakkautta,
hänhän on koko Ruotsin pikku lemmikki. Ruotsissa ehkä pitää vain käydä visiitillä,
ei asua.Eikä ainakaan tehdä töitä.
Monissa suvuissa lahjakkuudet hyppäävät yhden sukupolven yli, löysikö Märta Henrikissään
uuden Unon ? Eivät tyttäret aina hae aviopuolisoksi isänsä kopiota. Me kaikkihan tunnemme
Märta ja Henrik Tikkasen rakkaustarinan.
Suvut luovat kulttuurihistoriaa. Tekisi mieli kehoittaa kaikkia muitakin kertomaan
vanhempiensa tai isovanhempiensa rakkaustarinan ja tietenkin omansa.
Niin kiehtovaa on rakkaus eri vivahteissaan.
onsdag 31 oktober 2012
torsdag 25 oktober 2012
Pom Pom: Heidi Köngäs - Dora, Dora.
Heidi Köngäs kertoo syksyn uutuuskirjassaan siitä, miten vaikeaa saattaa sen ykkösen miellyttäminen olla. Tämän varmasti tietää yksi sun toinen johtaja. Ykkönen oli Hitler. Ja alempi johtaja oli arkkitehti Albert Speer.
Henkilökohtaisesti olen totaalisesti väsynyt ja kyllästynyt kaikkeen toiseen maailmansotaan liittyvään. Mielestäni kaikki vain pitäisi unohtaa. Voisin jopa maksaa ylimääräisen veron, jotta kaikki tekisivät niin.
Kirja on aikalailla tylsä, mutta aika uskottava, vaikka Hitlerille ja Speerille maalataan homoseksuaalinen suhde, joka lienee ollut ns. kaapissa kaikilta muilta.
Nyrnbergin oikeudenkäynnissä tehtiin päätös, jossa Speer tuomittiin vain orjatyövoiman käytöstä kahdeksikymmeneksi vuodeksi Spandaun vankilaan. Hän katui ja kielsi tienneensä mitään holokaustista ja juutalaisten joukkotuhosta.
Aika hyvä puolustusasianajaja hänellä on täytynyt olla !!!
Kyllä varusteluministeri ja Hitlerin lähipiirissä elänyt tiesi kaiken kuten tämä Heidi Köngäksenkin kirja osoittaa.
Kirjan kauneimmaksi kohdaksi on joku muukin valinnut seuraavan tekstin:
"...munkin puheessa oli outoa lumovoimaa juuri siksi, että hän puhui näkymättömän näkyväiseksi. "Sehän se on koko uskonnon idea", Boris keskeyttää."
Aika oli erityisen raakaa kuten kaikki tietävät, tämä ehkä näyttää siitä yhden spektrin:
"toteutimme Himmlerin ohjetta, että emme koskaan anna sen loistavan aseen, kauhun ja hirveän maineen haalistua vaan lisäämme alati sen merkitystä." Niinpä. Onko se nykyisenkin median johtonuora, tekisi mieli kysyä.
Dora, Dora oli tykki, ei haluttu, rakastettu tai ihailtu nainen.
tisdag 23 oktober 2012
Pom Pom: Riku Korhonen - Nuku lähelläni.
Riku Korhosen kirja Nuku lähelläni kertoo parisuhteesta, joka alkaa ilman pienintäkääm ihastumista
saatikka rakastumista. Sattuma ajaa yhteen kaksi ihmista, pojalle tyttö on ainoa tuttu vieraassa
kaupungissa, tyttö vaikuttaa siltä, jolla on ollut liikaa poikaystäviä. Korhonen kirjoittaa pitkiä
lauseita, kuin saksaa suomennettuna. Tässä yksi lause, jonka pituus on 1/3 sivusta:
"...äidillä oli rakastajia ja isällä rakastajattaria, ja kunnioittavana ja intohimoisena alkanut
taistelu muuttui vuosikymmenten myötä yhä katkerammaksi ja tyhjänpäiväisemmäksi vanhusten sodaksi,
jossa oli luovuttu aluevaatimuksista , mutta aseita ei osattu laskea..."
Kirjan älykkäin lause on tässä:
"No, jos olisit älykkö, olisin jo huomannut."
Muita huomionarvoisia:
"...katsella sitä...melkein kolmen vuoden päästä."
"...ja minä huomaan taas muistuttavani Tuomasta, vaikka meillä on eri isät ja hän on tuhkaa."
"...murheet siellä vain kasautuvat ja sakenevat..."
"Ajoittain tuskin erotan...itseäni kuvitelmasta."
"...olen tahtomattani alkanut rakentaa kaikkea vieraan ihmisen varaan."
"Olen kulkenut niin kauas pakkomielteiden maahan..."
"...rakkaudesta...se on vain sitä, että ihminen menee toista ihmistä kohti ja luottaa siihen, mitä
selkäpuolella tapahtuu."
"Onko rakkaus feminiini ?"
"Ehkä tätä samaa leikkiä leikkii samalla hetkellä noin miljardi pariskuntaa, jotka kaikki katsovat
kumppanissaan unen kuvaa."
"...toive saada halu tasapainoon."
"Onko sellainen seksuaalinen paikka, jokin pysyvästi pimeä...johon lennetään halpalennolla, yön halki,
yksin, tapaamaan ikuisuuden diktaattoria ?"
"...oma olemassoloni lepää naiseni unessa."
"...päivänvärisiä ajatuksia..."
"...lavetti laskeutui hitaasti, tuuli puhalsi kasvoilleni ja kaikki kieppui, korkeus tuntui mielisairauden
muodolta, niin ylhäältä ei voinut olla paluuta mihinkään normaaliin,..."
Tämähän on kuin suoraan minun elämästäni. Ja tähän pitäisi pyrkiä:
"Elämässä on harvoja sitovia lakeja. Yritin hengittää syvään ja vähitellen tuuli auttoi siinä, sain
happea, pysyin tajuissani."
"Ihmiset jättävät toisiinsa jälkiä, jotkut likaisia, jotkut puhtaita."
"...elämme useaa elämää, tässä hetkessä, omissa unissamme ja toisten..."
"...kovia kokenut kissa ja ymmärsi eloonjäämiskamppailusta enemmän kuin minä, en kadehtinut sen tietoja..."
Alan tajuta miksi Riku Korhonen on vaihtanut ammattinsa lääkäristä kirjailijaksi. Ensimmäinen ajatus siitä oli IDIOOTTI. Hylkään sen täydellisesti.
Jos luet yhden kaunokirjallisen teoksen vuodessa, se kirja on tässä. Mutta kansainväliseen menestykseen tarvittaisiin Happy End, veikkaan...
Riku Korhosen paras teos. Jo nimi Nuku lähelläni on ihana. Taso on korkea, edellinen kirja sai EU:n kirjallisuuspalkinnon vuonna 2010.
saatikka rakastumista. Sattuma ajaa yhteen kaksi ihmista, pojalle tyttö on ainoa tuttu vieraassa
kaupungissa, tyttö vaikuttaa siltä, jolla on ollut liikaa poikaystäviä. Korhonen kirjoittaa pitkiä
lauseita, kuin saksaa suomennettuna. Tässä yksi lause, jonka pituus on 1/3 sivusta:
"...äidillä oli rakastajia ja isällä rakastajattaria, ja kunnioittavana ja intohimoisena alkanut
taistelu muuttui vuosikymmenten myötä yhä katkerammaksi ja tyhjänpäiväisemmäksi vanhusten sodaksi,
jossa oli luovuttu aluevaatimuksista , mutta aseita ei osattu laskea..."
Kirjan älykkäin lause on tässä:
"No, jos olisit älykkö, olisin jo huomannut."
Muita huomionarvoisia:
"...katsella sitä...melkein kolmen vuoden päästä."
"...ja minä huomaan taas muistuttavani Tuomasta, vaikka meillä on eri isät ja hän on tuhkaa."
"...murheet siellä vain kasautuvat ja sakenevat..."
"Ajoittain tuskin erotan...itseäni kuvitelmasta."
"...olen tahtomattani alkanut rakentaa kaikkea vieraan ihmisen varaan."
"Olen kulkenut niin kauas pakkomielteiden maahan..."
"...rakkaudesta...se on vain sitä, että ihminen menee toista ihmistä kohti ja luottaa siihen, mitä
selkäpuolella tapahtuu."
"Onko rakkaus feminiini ?"
"Ehkä tätä samaa leikkiä leikkii samalla hetkellä noin miljardi pariskuntaa, jotka kaikki katsovat
kumppanissaan unen kuvaa."
"...toive saada halu tasapainoon."
"Onko sellainen seksuaalinen paikka, jokin pysyvästi pimeä...johon lennetään halpalennolla, yön halki,
yksin, tapaamaan ikuisuuden diktaattoria ?"
"...oma olemassoloni lepää naiseni unessa."
"...päivänvärisiä ajatuksia..."
"...lavetti laskeutui hitaasti, tuuli puhalsi kasvoilleni ja kaikki kieppui, korkeus tuntui mielisairauden
muodolta, niin ylhäältä ei voinut olla paluuta mihinkään normaaliin,..."
Tämähän on kuin suoraan minun elämästäni. Ja tähän pitäisi pyrkiä:
"Elämässä on harvoja sitovia lakeja. Yritin hengittää syvään ja vähitellen tuuli auttoi siinä, sain
happea, pysyin tajuissani."
"Ihmiset jättävät toisiinsa jälkiä, jotkut likaisia, jotkut puhtaita."
"...elämme useaa elämää, tässä hetkessä, omissa unissamme ja toisten..."
"...kovia kokenut kissa ja ymmärsi eloonjäämiskamppailusta enemmän kuin minä, en kadehtinut sen tietoja..."
Alan tajuta miksi Riku Korhonen on vaihtanut ammattinsa lääkäristä kirjailijaksi. Ensimmäinen ajatus siitä oli IDIOOTTI. Hylkään sen täydellisesti.
Jos luet yhden kaunokirjallisen teoksen vuodessa, se kirja on tässä. Mutta kansainväliseen menestykseen tarvittaisiin Happy End, veikkaan...
Riku Korhosen paras teos. Jo nimi Nuku lähelläni on ihana. Taso on korkea, edellinen kirja sai EU:n kirjallisuuspalkinnon vuonna 2010.
måndag 22 oktober 2012
Pom Pom: Paavo Lipponen - Järjellä ja tunteella.
Paavo Lipponen: Järjellä ja tunteella.
Syksyn uutuuskirja, jonka 100:lla ensimmäisellä sivulla miettii miksi se on kirjoitettu,mitään uutta kun Muistelmat I lukeneelle
ei ollut. Mutta sitten tuli jotain. Selvisi, että Jörn Donner tietää, missä New Yorkin parhaat dry martinit saa ja niin edelleen.
Suomalaisista poliitikoista Paavo Lipponen on aina erottunut sillä, että hän osaa näyttää tunteensa ja mikäs sen herttaisempaa
on kun on tyttäret ja vaimo lähellä. Jos vertaa vaikka Sauli Niinistöön, mitä tiedämme hänen tunteistaan ? Poliittisten muistelma-
kirjojen tapaan Järjellä ja tunteella on selittely - ja puolusteluteos. Seuraan suomalaista politiikkaa lehtien välityksellä ulko-
mailla asuvana ja ehdin alkusivuilla ikävystymään.
Kirjan tärkein lause on:
"Kuinka vaarallista on asioiden pitäminen itsestään selvinä ?" On ja ei vastaavat kokeneet. Paavo otti tämän asian pohdittavaksi.
Kansainvälistymisen aika suosi Paavo Lipposta poliitikkona, meidät muut vaiensi täysin hänen Amerikan tuntemuksensa ja opiskelunsa siellä.
Me vielä toistimme hiljaa historiallista toivettamme, ikkunat auki Eurooppaan kun yhtäkkiä huomasimmekin olevamme osa Eurooppaa
ja Euroopassa. Ja Paavo pätevänä siellä toimimassa.
Jopa vastustajatkin alkoivat puhua Paavo Suuresta. Vaikka aika paljon hänelläkin, suurella menestyjällä, on ollut ei - sanojia
cv:ssään ja elämässään. Näin kuvittelee helposti se, jolla tätä menestystä ei ole ollut, ettei niin olisi laita.
Kalevi Sorsan sanonta: " Pitää ymmärtää niin kauan kuin vielä ymmärtää. " ansaitsee tulla muistetuksi. Niinpä. Paavo Lipponen on
tietääkseni siirtynyt syrjään päivänpolitiikasta. Päivi Lipponen, toinen vaimo, puhuu myös viisaita: " Ei epäonnistuminen ihmistä nujerra,
vaan hänen suhtautumisensa siihen." Ja: " Jokainen aika vaatii johtajiltaan tietynlaisia ominaisuuksia."
Paavo Lipponen tehtailee huulia, jotka jäävät elämään: "Suomessa on tehty todellinen innovaatio: putki, jossa on vain yksi pää."
Jotta nämä arvoitukselliset ajatukset selviävät, täytyy sinun kyllä lukea tämä kirja, Paavo Lipposen elämän tähtihetket.
Syksyn uutuuskirja, jonka 100:lla ensimmäisellä sivulla miettii miksi se on kirjoitettu,mitään uutta kun Muistelmat I lukeneelle
ei ollut. Mutta sitten tuli jotain. Selvisi, että Jörn Donner tietää, missä New Yorkin parhaat dry martinit saa ja niin edelleen.
Suomalaisista poliitikoista Paavo Lipponen on aina erottunut sillä, että hän osaa näyttää tunteensa ja mikäs sen herttaisempaa
on kun on tyttäret ja vaimo lähellä. Jos vertaa vaikka Sauli Niinistöön, mitä tiedämme hänen tunteistaan ? Poliittisten muistelma-
kirjojen tapaan Järjellä ja tunteella on selittely - ja puolusteluteos. Seuraan suomalaista politiikkaa lehtien välityksellä ulko-
mailla asuvana ja ehdin alkusivuilla ikävystymään.
Kirjan tärkein lause on:
"Kuinka vaarallista on asioiden pitäminen itsestään selvinä ?" On ja ei vastaavat kokeneet. Paavo otti tämän asian pohdittavaksi.
Kansainvälistymisen aika suosi Paavo Lipposta poliitikkona, meidät muut vaiensi täysin hänen Amerikan tuntemuksensa ja opiskelunsa siellä.
Me vielä toistimme hiljaa historiallista toivettamme, ikkunat auki Eurooppaan kun yhtäkkiä huomasimmekin olevamme osa Eurooppaa
ja Euroopassa. Ja Paavo pätevänä siellä toimimassa.
Jopa vastustajatkin alkoivat puhua Paavo Suuresta. Vaikka aika paljon hänelläkin, suurella menestyjällä, on ollut ei - sanojia
cv:ssään ja elämässään. Näin kuvittelee helposti se, jolla tätä menestystä ei ole ollut, ettei niin olisi laita.
Kalevi Sorsan sanonta: " Pitää ymmärtää niin kauan kuin vielä ymmärtää. " ansaitsee tulla muistetuksi. Niinpä. Paavo Lipponen on
tietääkseni siirtynyt syrjään päivänpolitiikasta. Päivi Lipponen, toinen vaimo, puhuu myös viisaita: " Ei epäonnistuminen ihmistä nujerra,
vaan hänen suhtautumisensa siihen." Ja: " Jokainen aika vaatii johtajiltaan tietynlaisia ominaisuuksia."
Paavo Lipponen tehtailee huulia, jotka jäävät elämään: "Suomessa on tehty todellinen innovaatio: putki, jossa on vain yksi pää."
Jotta nämä arvoitukselliset ajatukset selviävät, täytyy sinun kyllä lukea tämä kirja, Paavo Lipposen elämän tähtihetket.
söndag 21 oktober 2012
Pom Pom: Miki Liukkonen - Elisabet.
Miki Liukkosen syöpään kuolleelle äidilleen omistama runokokoelma Elisabet on tämän vuoden uutuuskirjoja. Kirja on järjestyksessä toinen. Esikoisteos Valkoisia runoja sai innostuneen vastaanoton.
Hän kirjoittaa näköistään runoa. Hän on nuori, haparoiva, uutta näkevä ja
ihana.
Kirjoittaja ei voisi olla vanha ja luutunut.
Hänen kohdallaan alkaa vaistomaisesti ajatella tulevaisuutta. Entäs sitten. Mitäs sitten.
Kun elämä kertoo enemmän itsestään, jäykistää ajatukset ja tunteet. Mutta ei vielä.
Odotan lisää. Haluan lisää.
Häneen ihastuu.
Hän kirjoittaa näköistään runoa. Hän on nuori, haparoiva, uutta näkevä ja
ihana.
Kirjoittaja ei voisi olla vanha ja luutunut.
Hänen kohdallaan alkaa vaistomaisesti ajatella tulevaisuutta. Entäs sitten. Mitäs sitten.
Kun elämä kertoo enemmän itsestään, jäykistää ajatukset ja tunteet. Mutta ei vielä.
Odotan lisää. Haluan lisää.
Häneen ihastuu.
lördag 20 oktober 2012
Pom Pom: Eeva Kilpi - Kuolinsiivous.
Eeva Kilpi on julkaissut mietelmäkirjan Kuolinsiivous tänä vuonna. Ne jotka pitävät hänen tuotannostaan pitävät varmasti tästäkin. Jo kirjan nimi paljastaa, että tekijän syntymävuosi oli kauan sitten. Aneemista akateemisuutta ensin ja sitten...
Hän sanoo:
" Sen, jota Luoja haluaa oikein hemmotella Hän antaa elämän lopulla kokea hyväksyvän
rakkauden. Maallisen rakkauden ja sammumattoman rakastumisen ja pysyvän intohimon
johon vastataan. "
Minä sanon:
Mutta jotta kykenet sen tajuamaan on sinulla oltava koettuna onnettomia rakkauksia, ehkä
useita. Tai ehkä sinulla vasta vanhana on malttia rakastaa; ei olekaan enää kiire johonkin
uuteen ja tuntemattomaan; näkösi on heikentynyt eikä ruoho siellä kauempana olekaan
vihreämpää ja loistavampaa. Tämä voi jopa olla sääntö, niinhän se on.
Lisäksi löysin häneltä ajatuksen, jota pidän hänen parhaimpanaan:
" Me olemme toistemme unelmia. Meidän pitäisi muistaa se."
Rakastuin niin tähän ajatukseen, että aion nimetä kokonaisen vuoden elämästäni tällä epiteetillä.
Hän sanoo:
" Sen, jota Luoja haluaa oikein hemmotella Hän antaa elämän lopulla kokea hyväksyvän
rakkauden. Maallisen rakkauden ja sammumattoman rakastumisen ja pysyvän intohimon
johon vastataan. "
Minä sanon:
Mutta jotta kykenet sen tajuamaan on sinulla oltava koettuna onnettomia rakkauksia, ehkä
useita. Tai ehkä sinulla vasta vanhana on malttia rakastaa; ei olekaan enää kiire johonkin
uuteen ja tuntemattomaan; näkösi on heikentynyt eikä ruoho siellä kauempana olekaan
vihreämpää ja loistavampaa. Tämä voi jopa olla sääntö, niinhän se on.
Lisäksi löysin häneltä ajatuksen, jota pidän hänen parhaimpanaan:
" Me olemme toistemme unelmia. Meidän pitäisi muistaa se."
Rakastuin niin tähän ajatukseen, että aion nimetä kokonaisen vuoden elämästäni tällä epiteetillä.
Pom Pom: Leena Lehtolainen - Paholaisen pennut.
Vauhdikas jännäri venäläismafiasta Suomessa, Eestissä, Euroopassa ja vaikka missä. Kansainvälisiä tyyppejä, jotka taitavat tappamisen ja rahan teon. Taitavat kaiken sen, mitä et halua poikasi koskaan oppivan. Mutta Leena Lehtolainen osaa. Hän on kustantajan mukaan Suomen suosituimpia kirjailijoita.
Pom Pom: Pirkko K.Koskinen.
Timo Ernamo & Sanna-Mari Hovi:
Illallisella Pirkko K.Koskinen
Minullekin tuttu oikeustieteen professori Pirkko K. Koskinen on saanut muistelmakirjan. Kirjan teosta oli
päätetty syksyllä 2011 eikä se tule valmiiksi ennen kuin Pirkko K.Koskinen siirtyy aikarajan toiselle
puolen 9.4.2012. Kirjassa tarjotaan illallisia, Pirkko K.Koskisen suunnittelemia. Melkein voisi sanoa
kuin muinoin useissa hautajaisissa: tarjottiin vainajan leipomia pikkuleipiä. Kulttuuri oli niin työpai-
noitteinen ja työ oli niin tärkeää, että sairaatkin emännät raatoivat leipomisessa ja ruuanlaitossa viimeisillä
voimillaan ja kuolivat sitten pois, oli tärkeää, että talouden keittiö oli reilassa kun alitajunnassa oli
tieto lähestyvästä poistumisesta, kenties. Nykyajan työttömyys lienee parantanut monet tästä luterilaisesta
asenteesta. Tässä siis vainajan suunnittelemia illallisia, tervetuloa.
Pirkko K. Koskisen talon seinässä oli kyltti V.I.Lenin ei asunut täällä, symbolisesti, hän oli mm. kauden
Kokoomuksen Naisten Liiton pääsihteerinäkin. Pääura oli toki Helsingin Yliopistossa. Sitä en arvannut,
että hän oli opiskellut myös Moskovassa ja USA:ssa. Hän tunsi myös Madridin ja kaksi tärkeää ravintolaa
siellä, toisen nimi Hemingway söi täällä ja toisen Hemingway ei syönyt täällä. Valinta osui jälkimmäiseen,
koska ei kait Hemingway syönyt mitään koska kaikki ja aina puhuvat ja kirjoittavat hänen juomisestaan.
Joku kysyi: Söikö hän joskus ? Ja vastaus oli aina: Ei, hän joi. Joillekin kirjailijoille on tärkeää, että
heidän juomisensa noteerataan. Mutta ei kellekään Pentti Saarikosken jälkeen ? Mutta Pirkko K. Koskiselle
oli tärkeää mitä hän söi. Hän oli pieni, sievä ja hoikka nainen, ei hänestä olisi koskaan uskonut, että
hän oli tällainen syöjä, eater, sanoisivat englantilaiset. Olen tuomittu ikuiseksi laihduttajaksi,
slimmaajaksi, siitä tämä katkera lausahdukseni. Taustalla Viikon laihdutuskuuri, slimmaus puree. Oikeustie-
teilijät kiinnittäkööt huomiota siihen, että ihmiset, joiden on pakko laihduttaa, voivat tehdä omituisia
tekoja ja rikoksiakin. Heistä kenties tulee niitä, jotka vihaavat, inhoavat, mobbaavat, hakkaavat kaikki
lihavat...maan rakoon.
Berlusconin muinainen lausunto suomalaisten ruokatavoistako on provosoinut tämän kirjan syntymään ? Että
kyllä meilläkin osataan valita oikeat viinit ja menyyt. Ensin tunsin itseni tirkistelijäksi näitä kuolleen
menyitä tarkastellessani, olenhan supisuomalainen, ne ovat niin persoonallisia, mutta lopussa en voi olla
kokeilematta tätä.
Pirkon fenkolirisotto:
riisi
fenkoli
selleri
valkosipuli
sipuli
ruokakerma
purjo
kuivaa sherryä (Manzanilla)
juustoraaste
mustapippuri
valkoviini.
Yhtä asiaa ei voi välttää jos on suomalainen, saunaa pitää jotenkin kommentoida.
Näin Pirkko:
"Saunassahan ei sinänsä kaipaa seuraa, ei varsinkaan jonkun tuntemattoman."
Niinpä. Opiskelijana olin Uppsalassa jossain porukassa, joka päätti saunoa. Sitten kun ilmeni, että siellä
silloin saunoivat miehet ja naiset yhdessä ja ilman uimapukuja, eipä onnistunut minulta, olin niin ujo.
Saunomatta jäi sillä kertaa, olin samaa mieltä kuin Pirkko K. Koskinen.
Lakinaisten naiminen taitaa olla joillekin erityisen kuuma peruna.
Poikaystävistä Pirkko Ko. Koskinen mainitsee, että ei voi ottaa muistelmateokseensa poikaystäviä, koska joku voisi unohtua ja siitä loukkaantua.
Salaperäisyys säilyy.
Illallisella Pirkko K.Koskinen
Minullekin tuttu oikeustieteen professori Pirkko K. Koskinen on saanut muistelmakirjan. Kirjan teosta oli
päätetty syksyllä 2011 eikä se tule valmiiksi ennen kuin Pirkko K.Koskinen siirtyy aikarajan toiselle
puolen 9.4.2012. Kirjassa tarjotaan illallisia, Pirkko K.Koskisen suunnittelemia. Melkein voisi sanoa
kuin muinoin useissa hautajaisissa: tarjottiin vainajan leipomia pikkuleipiä. Kulttuuri oli niin työpai-
noitteinen ja työ oli niin tärkeää, että sairaatkin emännät raatoivat leipomisessa ja ruuanlaitossa viimeisillä
voimillaan ja kuolivat sitten pois, oli tärkeää, että talouden keittiö oli reilassa kun alitajunnassa oli
tieto lähestyvästä poistumisesta, kenties. Nykyajan työttömyys lienee parantanut monet tästä luterilaisesta
asenteesta. Tässä siis vainajan suunnittelemia illallisia, tervetuloa.
Pirkko K. Koskisen talon seinässä oli kyltti V.I.Lenin ei asunut täällä, symbolisesti, hän oli mm. kauden
Kokoomuksen Naisten Liiton pääsihteerinäkin. Pääura oli toki Helsingin Yliopistossa. Sitä en arvannut,
että hän oli opiskellut myös Moskovassa ja USA:ssa. Hän tunsi myös Madridin ja kaksi tärkeää ravintolaa
siellä, toisen nimi Hemingway söi täällä ja toisen Hemingway ei syönyt täällä. Valinta osui jälkimmäiseen,
koska ei kait Hemingway syönyt mitään koska kaikki ja aina puhuvat ja kirjoittavat hänen juomisestaan.
Joku kysyi: Söikö hän joskus ? Ja vastaus oli aina: Ei, hän joi. Joillekin kirjailijoille on tärkeää, että
heidän juomisensa noteerataan. Mutta ei kellekään Pentti Saarikosken jälkeen ? Mutta Pirkko K. Koskiselle
oli tärkeää mitä hän söi. Hän oli pieni, sievä ja hoikka nainen, ei hänestä olisi koskaan uskonut, että
hän oli tällainen syöjä, eater, sanoisivat englantilaiset. Olen tuomittu ikuiseksi laihduttajaksi,
slimmaajaksi, siitä tämä katkera lausahdukseni. Taustalla Viikon laihdutuskuuri, slimmaus puree. Oikeustie-
teilijät kiinnittäkööt huomiota siihen, että ihmiset, joiden on pakko laihduttaa, voivat tehdä omituisia
tekoja ja rikoksiakin. Heistä kenties tulee niitä, jotka vihaavat, inhoavat, mobbaavat, hakkaavat kaikki
lihavat...maan rakoon.
Berlusconin muinainen lausunto suomalaisten ruokatavoistako on provosoinut tämän kirjan syntymään ? Että
kyllä meilläkin osataan valita oikeat viinit ja menyyt. Ensin tunsin itseni tirkistelijäksi näitä kuolleen
menyitä tarkastellessani, olenhan supisuomalainen, ne ovat niin persoonallisia, mutta lopussa en voi olla
kokeilematta tätä.
Pirkon fenkolirisotto:
riisi
fenkoli
selleri
valkosipuli
sipuli
ruokakerma
purjo
kuivaa sherryä (Manzanilla)
juustoraaste
mustapippuri
valkoviini.
Yhtä asiaa ei voi välttää jos on suomalainen, saunaa pitää jotenkin kommentoida.
Näin Pirkko:
"Saunassahan ei sinänsä kaipaa seuraa, ei varsinkaan jonkun tuntemattoman."
Niinpä. Opiskelijana olin Uppsalassa jossain porukassa, joka päätti saunoa. Sitten kun ilmeni, että siellä
silloin saunoivat miehet ja naiset yhdessä ja ilman uimapukuja, eipä onnistunut minulta, olin niin ujo.
Saunomatta jäi sillä kertaa, olin samaa mieltä kuin Pirkko K. Koskinen.
Lakinaisten naiminen taitaa olla joillekin erityisen kuuma peruna.
Poikaystävistä Pirkko Ko. Koskinen mainitsee, että ei voi ottaa muistelmateokseensa poikaystäviä, koska joku voisi unohtua ja siitä loukkaantua.
Salaperäisyys säilyy.
torsdag 18 oktober 2012
Pom Pom: Pirkko Arhippa.
Pirkko Arhippa - Kihlaava kuolema.
Naantalilainen Pirkko Arhippa on tehtaillut 34. jännitysromaaninsa.
Hyvän olon dekkari, joka tekijä on alunperin Agatha Christien ja Maria Langin perillinen.
Agatha Cristie Britanniasta on vain älykkäämpi ja kuvaa yhteiskunnan yläluokkaa. Maria Lang
Ruotsista kuvaa ehkä eniten keskiluokkaa, Pirkko Arhipan murhaajat ja muut toimijat ovat yhteiskunnan
vähäväkisiä jopa siinä määrin, että tulee mieleen onko heitä niin paljon ja missä on yhteiskunnan
yläluokka vai onko sitä ollenkaan. Mutta ollaan Suomessa, vaikka turistina matkustetaan
siellä sun täällä ja muistetaan avustuksilla kummilapsia ympäri maailman.
Kirjan nimi ei ole liian onnistunut, saa meidät arvailemaan tekijää pienestä piiristä. Minä olisin
valinnut toisin, tässä joitain esimerkkejä:
- Avaa ovesi kuolemalle
- Vaikeaa on rakastaa
- Naapurista ei koskaan tiedä
- Eläkeläismummoille jotain muuta kuin eläkettä
- Eläkeläisille jotain muuta kuin eläkettä
- Naantalista murhaterveisin voisi tietysti olla hänen koko kirjasarjansa nimi
- Kuolema liikkuu Turusta pohjoiseen
tai vaikka mitä.
Henkilögalleriasta piirtyy selvästi tuttu juttu, rahanahne Prinsessa Harju, joka saa varjella päätään.
Ja jota isän rakkaus lohduttaa vielä aikuisenakin, niinpä.
Vähän unettava ja jämähtänyt juttu nykyaikaisiin vauhdikkaisiin ja miesten kirjoittamiin dekkareihin
tottuneille, mutta varmasti Arhipalla riittää eläkeläismummoja kannattajiksi niin paljon standardi
hänen kirjakseen Kihlaava kuolema on.
Pirkko Arhippa ei luovuta. Kirja päättyy kuin uuden jännityskirjan avaukseen. Postiluukusta tippuu
uhkauskirjeitä ja - verta.
Naantalilainen Pirkko Arhippa on tehtaillut 34. jännitysromaaninsa.
Hyvän olon dekkari, joka tekijä on alunperin Agatha Christien ja Maria Langin perillinen.
Agatha Cristie Britanniasta on vain älykkäämpi ja kuvaa yhteiskunnan yläluokkaa. Maria Lang
Ruotsista kuvaa ehkä eniten keskiluokkaa, Pirkko Arhipan murhaajat ja muut toimijat ovat yhteiskunnan
vähäväkisiä jopa siinä määrin, että tulee mieleen onko heitä niin paljon ja missä on yhteiskunnan
yläluokka vai onko sitä ollenkaan. Mutta ollaan Suomessa, vaikka turistina matkustetaan
siellä sun täällä ja muistetaan avustuksilla kummilapsia ympäri maailman.
Kirjan nimi ei ole liian onnistunut, saa meidät arvailemaan tekijää pienestä piiristä. Minä olisin
valinnut toisin, tässä joitain esimerkkejä:
- Avaa ovesi kuolemalle
- Vaikeaa on rakastaa
- Naapurista ei koskaan tiedä
- Eläkeläismummoille jotain muuta kuin eläkettä
- Eläkeläisille jotain muuta kuin eläkettä
- Naantalista murhaterveisin voisi tietysti olla hänen koko kirjasarjansa nimi
- Kuolema liikkuu Turusta pohjoiseen
tai vaikka mitä.
Henkilögalleriasta piirtyy selvästi tuttu juttu, rahanahne Prinsessa Harju, joka saa varjella päätään.
Ja jota isän rakkaus lohduttaa vielä aikuisenakin, niinpä.
Vähän unettava ja jämähtänyt juttu nykyaikaisiin vauhdikkaisiin ja miesten kirjoittamiin dekkareihin
tottuneille, mutta varmasti Arhipalla riittää eläkeläismummoja kannattajiksi niin paljon standardi
hänen kirjakseen Kihlaava kuolema on.
Pirkko Arhippa ei luovuta. Kirja päättyy kuin uuden jännityskirjan avaukseen. Postiluukusta tippuu
uhkauskirjeitä ja - verta.
söndag 14 oktober 2012
Andy´s proposalvideo.
The Proposal.
Andy´s proposalvideo is an incredible one.
About the thousand girls know it. And noneone has written about it ?
You cannot find the more stylish and exclusiv.
Again we notice that the englishmen - they can it.
P.S.
Maybe it´s time to renew something, make current:
- the actually haircolour
or Andy have to take his earlier haircolour
which was so charming.
P.S.
The program is sc. intercourse, where you really
are living with.
The computer is answering to your every feeling
and every toughts.
So exciting in so many ways.
Maybe this is some kind ot comfort:
your way to get the orgasm maybe didn´t became so famous
than you at first think that everyone knows it...
Andy´s proposalvideo is an incredible one.
About the thousand girls know it. And noneone has written about it ?
You cannot find the more stylish and exclusiv.
Again we notice that the englishmen - they can it.
P.S.
Maybe it´s time to renew something, make current:
- the actually haircolour
or Andy have to take his earlier haircolour
which was so charming.
P.S.
The program is sc. intercourse, where you really
are living with.
The computer is answering to your every feeling
and every toughts.
So exciting in so many ways.
Maybe this is some kind ot comfort:
your way to get the orgasm maybe didn´t became so famous
than you at first think that everyone knows it...
torsdag 11 oktober 2012
Pom Pom: The new Commercial...
Take google (picture): COMPLETELY WRONG.
---
Why this result:
Romney said last week that his comment about the statesupported americans was completely wrong.
Google knows...
Joko kirjoitit completely wrong (Bilder) googleen ?
---
Miksi: "Romney totesi viime viikolla, että hänen kohukommenttinsa valtion tuella
elävistä amerikkalaisista oli täysin väärä. Tämän lausunnon perusteella " täysin väärä" päätyi myös
Googlen hakutuloksiin."
Pom Pom: Grats MO YAN !
I am Mo Jing. I am very happy for him, Mo Yan, he is an new one to me. I have now the possibility to get the new literally love ! Grats !
söndag 7 oktober 2012
Pom Pom: Älä muuta mitään.
Vanha vitsi ! Yleensä kun monimutkaisia datasivuja korjataan / uudistetaan "kaikki" lakkaakin toimimasta. Moninaisuuksien määrä on suure, joka muistuttaa sitä summaa, jonka shakkipelin keksijä halusi palkakseen: yksi viljanjyvä ensimmäiseen ruutuun, kaksi toiseen, neljä kolmanteen, kuusitoista neljänteen jne.
Pom Pom: Määritelläänkö näin ?
Hello, Baby !
Et taida olla kirjallisuusmiehiä ? Koko kirjallisuushan (90 %) käsittelee kertomuksia enemmän tai vähemmän epäonnistuneista ihmisistä. Monet kirjat voi nähdä elämässä epäonnistumisen puolustuskertomuksina, halutaan kertoa ja selittää miksi niin kävi. Eikä suinkaan kurjuuden ihannointina.
Et taida olla kirjallisuusmiehiä ? Koko kirjallisuushan (90 %) käsittelee kertomuksia enemmän tai vähemmän epäonnistuneista ihmisistä. Monet kirjat voi nähdä elämässä epäonnistumisen puolustuskertomuksina, halutaan kertoa ja selittää miksi niin kävi. Eikä suinkaan kurjuuden ihannointina.
Pom Pom: Olen pihi.
Taloudellista !
| |
Valmis tomaattimehu on hyvää, mutta usein kallista. Hienonnettuja (passerade) tomaatteja sen sijaan myydään pienissä pahvikartongeissa edullisesti. Kun niihin lisää vettä, vaikkapa 3:1, tulos on hyvää, halpaa tomaattimehua.
Tähän tomaatimehuun sitruunaa, mahdollisesti mustapippuria ja omenasiiderietikkaa niin mennään jo lujaa vauhtia halvan terveysjuoman puolelle !
|
Pom Pom: En ole suomalainen ?
HIRVITTÄVÄ SUOMALAISUUSKOMPLEXI.
Asun Tukholmassa, Ruotsissa. Minua ympäröi hernerokkasumuakin tiiviimpi iljetyksenharmaa sumu,
joka tuntuu niljakkaalta otsassa, poskiluilla ja leuassa, jopa käsissä.
En tiedä mistä se tulee,vaikka aurinko paistaa kirkkaana. Se on niin paksua, että en voi liikkua
tai tehdä mitään, katsoa vain ja mietiskellä.
Mitäkö mietin: kovaa kohtaloani, kovaa osaani, itseäni, sukuani. Miksi: Koska en ahkeroinut koulussa
tarpeeksi. Koska en ollut tarpeeksi kiltti vanhemmilleni ja omalaatuisillekin sukulaisilleni lapsena.
Koska en ollut älykäs. Koska en ollut kaunis. Koska en ollut tarpeeksi pitkä. Koska en älynnyt sitä
ja sitä ja sitä ennenkuin liian myöhään.
Kompleksini on laajentunut syöpäkasvaimen tehokkuudella levinneeksi, lihoneeksi, kasvaneeksi
harmaaksi möhkäleeksi. Ei sille nimeä tarvinnut keksiä, se oli jo valmiina : suomalaisuuskompleksi.
Se ikäänkuin imee voimansa kaikista muista komplekseista yhteensä. Ei siihen auta Nokia. Ei siihen
auta täällä feministimaassa edes naispresidentti. Ei siihen auta mikään. Sitä vain ruokkivat vanhat
tarinat 50-luvulta, kaikki juopot ja epäonniset ja käytöshäiriöiset. Ei, ei ruotsalaisissa mitään
vikaa ole, hehän ovat ystävällisiä ja kiltteys hohkaa heistä kauas. Ei se heistä voi johtua. Olenko
itse imenyt sen suomalaisista historiankirjoista ?
Ainoastaan täällä asuvat muualta muuttaneet saattavat kertoa omituisia juttuja suomalaisista, heidän
juomatavoistaan ynnä muusta. Jostain muualta kotoisin oleva naislääkäri kieltäytyy uskomasta,
että en ole kohtuuton alkoholinkäyttäjä ja määrää ainoaksi reseptiksi rajoittaa alkoholinkäyttöä.
Ja minähän kun en juo edes seuraksi. Kekkonen kuulemma olisi tässä tilanteessa sanonut, että pitää
elää niin, että voi noudattaa tohtorin neuvoja.
Tämä psyykkinen iljakkaan harmaa hernerokkasumu on paikallistettu Tukholmaan ja Ruotsiin,
ei vastaavaa ole Lontoossa, Pariisissa tai Nykissä. Se on olemassa kuin kummitus vanhassa talossa.
Herkempihipiäiset sen tunnistavat heti oudossakin paikassa ja toiset eivät koskaan missään.
Ja nämä toiset näkevät heti sen mitä herkempihipiäiset eivät näe: sinulla on vikaa päässäsi.
M.O.T.
P.S. Yksi lääke on löytynyt. Luin Vuoden VitsiPörssiä. Hernerokkasumu alkoi hiukan hälvetä.
Asun Tukholmassa, Ruotsissa. Minua ympäröi hernerokkasumuakin tiiviimpi iljetyksenharmaa sumu,
joka tuntuu niljakkaalta otsassa, poskiluilla ja leuassa, jopa käsissä.
En tiedä mistä se tulee,vaikka aurinko paistaa kirkkaana. Se on niin paksua, että en voi liikkua
tai tehdä mitään, katsoa vain ja mietiskellä.
Mitäkö mietin: kovaa kohtaloani, kovaa osaani, itseäni, sukuani. Miksi: Koska en ahkeroinut koulussa
tarpeeksi. Koska en ollut tarpeeksi kiltti vanhemmilleni ja omalaatuisillekin sukulaisilleni lapsena.
Koska en ollut älykäs. Koska en ollut kaunis. Koska en ollut tarpeeksi pitkä. Koska en älynnyt sitä
ja sitä ja sitä ennenkuin liian myöhään.
Kompleksini on laajentunut syöpäkasvaimen tehokkuudella levinneeksi, lihoneeksi, kasvaneeksi
harmaaksi möhkäleeksi. Ei sille nimeä tarvinnut keksiä, se oli jo valmiina : suomalaisuuskompleksi.
Se ikäänkuin imee voimansa kaikista muista komplekseista yhteensä. Ei siihen auta Nokia. Ei siihen
auta täällä feministimaassa edes naispresidentti. Ei siihen auta mikään. Sitä vain ruokkivat vanhat
tarinat 50-luvulta, kaikki juopot ja epäonniset ja käytöshäiriöiset. Ei, ei ruotsalaisissa mitään
vikaa ole, hehän ovat ystävällisiä ja kiltteys hohkaa heistä kauas. Ei se heistä voi johtua. Olenko
itse imenyt sen suomalaisista historiankirjoista ?
Ainoastaan täällä asuvat muualta muuttaneet saattavat kertoa omituisia juttuja suomalaisista, heidän
juomatavoistaan ynnä muusta. Jostain muualta kotoisin oleva naislääkäri kieltäytyy uskomasta,
että en ole kohtuuton alkoholinkäyttäjä ja määrää ainoaksi reseptiksi rajoittaa alkoholinkäyttöä.
Ja minähän kun en juo edes seuraksi. Kekkonen kuulemma olisi tässä tilanteessa sanonut, että pitää
elää niin, että voi noudattaa tohtorin neuvoja.
Tämä psyykkinen iljakkaan harmaa hernerokkasumu on paikallistettu Tukholmaan ja Ruotsiin,
ei vastaavaa ole Lontoossa, Pariisissa tai Nykissä. Se on olemassa kuin kummitus vanhassa talossa.
Herkempihipiäiset sen tunnistavat heti oudossakin paikassa ja toiset eivät koskaan missään.
Ja nämä toiset näkevät heti sen mitä herkempihipiäiset eivät näe: sinulla on vikaa päässäsi.
M.O.T.
P.S. Yksi lääke on löytynyt. Luin Vuoden VitsiPörssiä. Hernerokkasumu alkoi hiukan hälvetä.
Pom Pom: Rakas Runo.
Rakas Runo.
Runo johon rakastuin:
Rakkaus./Rakkaus on./ Ja ei./ On./ Hyva jos on.
Kirjoittanut nayttelija Leo Jokela.
On Maija Karhin muistelmakirjassa:
Samppanjaluonne, minako ?
Lisaa :
Nalka./ Taiteilija./ Nalkataiteilija./ Taiteilijalla on nalka.
Kuin myos:
Niinhan se onkin/
ja onhan se niinkin,/
laulussa lauletaan/
Niin kuin se vahan onkin.
Runo johon rakastuin:
Rakkaus./Rakkaus on./ Ja ei./ On./ Hyva jos on.
Kirjoittanut nayttelija Leo Jokela.
On Maija Karhin muistelmakirjassa:
Samppanjaluonne, minako ?
Lisaa :
Nalka./ Taiteilija./ Nalkataiteilija./ Taiteilijalla on nalka.
Kuin myos:
Niinhan se onkin/
ja onhan se niinkin,/
laulussa lauletaan/
Niin kuin se vahan onkin.
Pom Pom: Calvin Klein, hm...
| |||
Pom Pom: Mikä kausi elämässäsi on käsittämätön ?
Olin teini-ikäinen. Peilin edessä viivähti toinenkin tovi. Vyötärön ympärysmitta
oli jotain mikä piti olla sama kuin se minkä naistenlehti palstoillaan kertoi.
Ja jos ei ollut sama, mittanauhaa kiristettiin ! Isä kiusoitteli silloin:
Veny-y-y kuin Eeva-Maijan mittanauha !
Ja se oli niin vakava asia, että oli vaikea ymmärtää miksi kaikki nauroivat !
oli jotain mikä piti olla sama kuin se minkä naistenlehti palstoillaan kertoi.
Ja jos ei ollut sama, mittanauhaa kiristettiin ! Isä kiusoitteli silloin:
Veny-y-y kuin Eeva-Maijan mittanauha !
Ja se oli niin vakava asia, että oli vaikea ymmärtää miksi kaikki nauroivat !
Pom Pom: Saanks mä ampua ton pianistin ?
Tarvitsisin hyviä neuvoja:
Miten saisin pianonsoiton kielletyksi - jotta se kiinnostaisi ? Tai muita keinoja ?
Charmikkaat lapsenlapseni testaavat (varsinkin minulla) kaiken mahdollisen
kielletyn, eli se kielletty kiinnostaa.
Haluaisin heidän syventyvän enemmän ja perusteellisesti pianonsoittoon.
Ettei jonkun joskus myöhemmin tarvitsisi miettiä pitäisikö pianisti ampua vai ei.
Miten saisin pianonsoiton kielletyksi - jotta se kiinnostaisi ? Tai muita keinoja ?
Charmikkaat lapsenlapseni testaavat (varsinkin minulla) kaiken mahdollisen
kielletyn, eli se kielletty kiinnostaa.
Haluaisin heidän syventyvän enemmän ja perusteellisesti pianonsoittoon.
Ettei jonkun joskus myöhemmin tarvitsisi miettiä pitäisikö pianisti ampua vai ei.
Pom Pom: Määrä se on makkarallakin.
Lagom, allt är eller ska vara i Sverige lagom. Sitä on vaikea suomentaa, sopiva on jotenkin liian neutraali.
Olisikohan näin:
Finsk lagom: Även korven har sin mängd.
Olisikohan näin:
Finsk lagom: Även korven har sin mängd.
Pom Pom: Onko se se ?
Jotain uutta auringon alla ?
Tunnetut henkilöt romaanihenkilöinä :
Helvi Hämäläinen aikoinaan pääsi ihmissuhdepaitsioon kirjallaan vaikka ystäväprofessoria ei mainittu oikealla nimellä.
Historiallisia romaanejahan on kirjoitettu iät ja ajat oikeat henkilöt romaanihenkilöinä.
Avainromaaneista kuvatut henkilöt on saanut arvailla.
On päinvastaisiakin esimerkkejä: Anita Hallaman rakkauskirja Kekkosesta olisi ollut ihan hieno ja hyvä rakkauskertomus jos se olisi kuvattu fiktiona vaikka totta olikin.
Kun hän mainitsi oikeat nimet, tunsi lukija paikoin itsensä noloksi tirkistelijäksi...
Tunnetut henkilöt romaanihenkilöinä :
Helvi Hämäläinen aikoinaan pääsi ihmissuhdepaitsioon kirjallaan vaikka ystäväprofessoria ei mainittu oikealla nimellä.
Historiallisia romaanejahan on kirjoitettu iät ja ajat oikeat henkilöt romaanihenkilöinä.
Avainromaaneista kuvatut henkilöt on saanut arvailla.
On päinvastaisiakin esimerkkejä: Anita Hallaman rakkauskirja Kekkosesta olisi ollut ihan hieno ja hyvä rakkauskertomus jos se olisi kuvattu fiktiona vaikka totta olikin.
Kun hän mainitsi oikeat nimet, tunsi lukija paikoin itsensä noloksi tirkistelijäksi...
Pom Pom: Tuhat puuta.
Olen istuttanut tuhat puuta Ruovedelle.
Joku viisas on sanonut, että elämässä on tasapainoa ja kaikki asiat hyvin,
jos on tehnyt kaksi asiaa: istuttanut puun ja rakastanut.
Lukiolaisena tehty hikinen urakka isän valvonnassa tuntuu nyt eläkeiän
lähestyessä ihan kivalta. Siihen aikaan muutettiin peltoja takaisin metsiksi
kuusentaimia istuttamalla.
Tuo toinen asia: että olen rakastanut, sen tunnustan - joskus myöhemmin.
Joku viisas on sanonut, että elämässä on tasapainoa ja kaikki asiat hyvin,
jos on tehnyt kaksi asiaa: istuttanut puun ja rakastanut.
Lukiolaisena tehty hikinen urakka isän valvonnassa tuntuu nyt eläkeiän
lähestyessä ihan kivalta. Siihen aikaan muutettiin peltoja takaisin metsiksi
kuusentaimia istuttamalla.
Tuo toinen asia: että olen rakastanut, sen tunnustan - joskus myöhemmin.
lördag 6 oktober 2012
Pom Pom: The love poem.
Everyone has feelings from you to you for you or against you.
And they all must to say them to everyone.
Do you have a place in your life
- to me
- to the new toughts
- to love.
I just love you
cannot help it.
What happens if you don´t have a place to it.
My name is Kiss Me Kate - star.
Maybe.
When I die
they bury even my voice.
Say something that I blossom before it.
( That show, the proposal - video inspired me to write this.)
Pom Pom: The Proposal.
Andyn kosintavideo on uskomaton.
Noin tuhat tyttöä tuntee sen. Eikä kukaan ole kirjoittanut siitä ?
Tyylikkäämpää ei varmasti ole. Jälleen täytyy todeta: Kyllä ne englantilaiset osaavat.
P.S.
Ehkä olisi aika uusia jotakin :
- joko ajankohtainen hiusväri
tai sitten Andy saa luvan värjätä tukkansa.
P.S.
Ohjelma on ns. intercourse, jossa todella olet ja elät mukana.
Tietokone vastaa jokaiseen tunteeseesi, jokaiseen ajatukseesi.
Exciting monella tavalla.
Kaikella mahdollisella tavalla.
Ehkä tieto tästä lohduttaa:
tapasi kokea orgasmi ei ehkä tullutkaan kaikille tiedoksi...
Noin tuhat tyttöä tuntee sen. Eikä kukaan ole kirjoittanut siitä ?
Tyylikkäämpää ei varmasti ole. Jälleen täytyy todeta: Kyllä ne englantilaiset osaavat.
P.S.
Ehkä olisi aika uusia jotakin :
- joko ajankohtainen hiusväri
tai sitten Andy saa luvan värjätä tukkansa.
P.S.
Ohjelma on ns. intercourse, jossa todella olet ja elät mukana.
Tietokone vastaa jokaiseen tunteeseesi, jokaiseen ajatukseesi.
Exciting monella tavalla.
Kaikella mahdollisella tavalla.
Ehkä tieto tästä lohduttaa:
tapasi kokea orgasmi ei ehkä tullutkaan kaikille tiedoksi...
Prenumerera på:
Inlägg (Atom)