Pom Pom: Maarit Tyrkkö - Tyttö ja nauhuri.

ABC-selfie, omaelämäkerta.

Ensivaikutelma Maarit Tyrköstä liittyi Kekkosen killuttimiin niin minulla kuin suurimmalla osalla suomalaisista.

Näiden kahden kohtaaminen aiheuttaa (?) Maaritin viisaudenhampaiden poiston. Kirjan Tyttö ja nauhuri mukaan.

Juodaan Saa Koskea - olutta jossain vaiheessa.

Kirja on vahvasti asiallinen, kekkosmaista tekstiä, kuin Juhani Suomi olisi ollut mukana kirjoittamassa. Vuoden joululahjakirja, todennäköisesti. Emmehän ole aikoihin saaneetkaan lukea sen ajan liturgiaa kun Väyrynenkin on luopunut siitä.

Jos joku odottaa Vanhasen morsianten tapaisia paljastuksia, pettyy, niiltä säästymme. Kekkosen killuttimet ovat vain mainoskamaa. Muistelmat on kerätty arkistotiedoista, joten uuvuttavaa nimilistaa ja sälätietoa riittää nuoremmille, joille nimet eivät ole tuttuja.

Kekkonen istuu Glazunovin mallina totisena, ettei kuvasta vain tulisi näköistä. Ilja Glazunov, luotettu KGB-agentti osasi puhua lännelle. Hän sanoi: "Työ on rukoukseni." Kekkosella riitti huumoria joka tilanteeseen. Eräs opiskelija valitteli Kekkosen kuullen, että hän ottaisi lasin viiniä jotta jaksaisi kuunnella. Kekkonen lohkaisi siihen, että läsnä on osaavaa väkeä, jolla on yksi paha puute. "Se on tuo itseluottamuksen puutteen puute !"

Maaritin kotona Oulunkylässä kävi joskus Kekkosen näköinen mies. Totesivat pihan pikkupojat. Maarit kertoo rivien välissä kuinka Presidentin pikkuystävättärenä oleminen vauhditti uraa melkoisesti. Joka jatkui Presidentin ajasta poistumisen jälkeenkin. Loistavana ja kangertelematta.

Maarit oli typillinen nainen, hänellä ei ollut yliopistokoulutusta, hän siirtyi vaivattomasti emännäksi tarpeen ja tilanteen vaatiessa.

Ehkä hän siksi myös käytti naisen tyypillisiä keinoja ylenemiseen, menestymiseen.

Niitä miehiähän riittää, jotka kokevat korkeastikoulutet naiset vain - miesmäisiksi. Ja nuoria naisia.

Kuinkahan olisi käynyt jos totuus suhteesta olisi ajankohtaisena paljastunut ?

Mikä sen sitten pistää haisemaan ? Tai ainakin tuoksahtelemaan. Leskimies ja poikamiestyttö. Kummankaan följyssä ei ollut loukattua puolisoa. Jos ei sitten Urkilla Anita Hallama. Koska seksi kuuluu ja hyväksytään vain nuorille ja kauniille ? Siksikö, että seurustelusta ei seurannut avioliittoa ? Pikkuystävättäret tunnistaa yhdestä piirteestä. He ovat hyvin varattuja ja viettävät vauhdikasta elämää. Mutta juhlapyhät he viettävät yksin.

Maaritilla oli juuri oikea ulkonäkö rooliinsa, siitä menestys. Koskas tantat oppivat se, että vaarallinen nainen ei olekaan se näkyvä julkkis, kaiken keskipiste, vaan herttaiselta näyttävä pieni toimittaja tai konttoristityttö.

Kirja ei paljasta mahdollista Maaritin vaikutusta Kekkosen päätöksiin. Ei lehmänkauppoja eikä juonitteluja, ne kuuluivat muille.

Kiva pieni piirre Maaritista: hän osteli ahkerasti kukkia merkkihenkilöille, taisi myös kukkien kielen.

Sisäpiiri-info ETYK:stä on kuin raportointia suoraan historiankirjojen sivuille. ETYK:n myötä Finlandisierung, suomettuminen oli ohi. ETYK = CSCE, Conference on Security and Corporation in Europe. Ehkä olisi jo aika verrata ETYK:iä ja EU:ta.

Mukana on Benedict Zilliacuksen kirjoittama iki-ihana kirje, joka ansaitsee laajempaakin julkisuutta. Kas tässä:

"Pääsiäissunnuntaina

Tyrkkö-tyttö, tässä sulle pääsiäissaarna

Olen suora, todennäköisesti myös typerä. Joka tapauksessa jo aikoja sitten koukeroista luopunut. Syy tähän kirjoitteluuni on hyvin, hyvin yksinkertainen: "sun suutelos silloin". Nyt kun näen tuon oikein koneellakirjoitettuna, hymyilyttää, en ole vailla itsehuumoria. Mutta tosissani silti olen.

...

Mutta tuo suutelo-happening. Kun tulitte huoneeseeni - muuten helkkarin kiva ja herttainen friedly call, hämärästä tarkoitusperästään riippumatta - suhtaudun sinuun jatkuvasti hieman epäilevästi, hieman pidättyvästi (aivan siihen katsomatta, ettei seksikkyytesi voi olla kehenkään normaaliin mieheen vaikuttamatta). Olin kauhean mielissäni läsnäolostasi, läsnäolostanne, viihdyin, ilostuin, kiihotuin, nautin, mutta tietenkin noin vain huvittuneesti. Kunnes yllätyin, tavastasi suudella. Oli suora, hellä, kiihottava, viaton, taitava, herkkä, rehellinen, lohduttava, kokenut, kerta kaikkiaan ihmeellinen tapa koskettaa toista ihmistä.

Jos joku olisi povannut että BZ vuonna 1975 kirjoittaisi tytölle kirjeen yhdestä suudelmasta, olisin totisesti käskenyt suksia hevon vittuun. Mutta minkäs sille voin. Tuo viaton happening kertoi sinusta jotain joka vaatii toista tapaamista, edes kerran. Älä helkkarissa käsitä väärin, en mä tuohon suutelemiseen laita mitään sisältöä, mitä siihen ei kuulu. Se vain minussa herätti jotain kumman tuoretta, kivaa. Jag är nyfiken, gul. Aivan eri asia, joskaan ei suinkaan vähättelemisen arvoinen, on tosiseikka että fyysinen olemuksesi kokonaisuutena sattuu olemaan prikulleen sitä sorttia joka puhuttelee mun aistejani. Ei epäilystäkään, olet "Bendis typ".

Mikä tässä tulkoon mainituksi, vaikka jonkun "tyyppinä" olemisella ei tietenkään ole sinänsä mitään oleellista arvoa. Mulla ei ole tosta ihanasta naistyypistäsi, eikä sinusta, sanottavaa tarvetta: en elä seksuaalisessa ahdingossa, en viidenkympin villityksessä. En aja seikkailuja takaa (koska seikkailut yleensä tarjoutuvat itsestään, minun nöyrästi ja kiitollisesti vastaanotettavaksi). En myöskään karta seikkailuja, mitä nyt pikkuisen pelkään sotkeutumista toisen ihmisen sielunkonflikteihin (on pari tuoretta tapausta, joissa laiskan itsekkäät aistiniloni äkkiarvaamatta hukutettiin pelottavaan sieluhyytelöön).

Tässä minä vain, peittelemättä ja häpeilemättä, ilmoitan yksinkertaisen tosiasian: Tuntuisi aivan typerältä, turhalta vahingolta, jollen vielä kerran saisi tuntea sun kumartuvan ylitseni ja suutelevan - herkästi, iloisesti, vakavasti, viattomasti, kiihottavasti jne. (kts. kääntöpuolelta) neitsellisen vavahtelevia huuliani.

Mutta usko pois, primäärinen ja tärkeä on tuo raikas suutelemisen elämys.

Je témbrasse avec bien de tendresse

Bendict

Olisi ehkä pitänyt kirjoittaa ruotsiksi.

Olisi ehkä pitänyt jättää kirjoittamatta."

Kyllä Maarit tällä kirjallaan pääsee ukkojen puolelle, jälleen kerran. Sitähän meidän älykkäiden naisten on aina pakko yrittää. (Ja ehkä olla tyytyväinen jos ei pääse joillakin työtuloksilla.)

Jälkimaku on tärkeää.