Kummitusjuttuja tosielämästä ynnä muuta pientä mukavaa.
Raakaa arviointia nykykirjallisuudesta, sen tilasta ja tilanteesta. Taustalla on positiivinen tavoite - parempaa, parempaa kohti
ollaan matkalla. Pois amatöörien ahdingosta päivänvaloon, mitä kirkkaammin aurinko paistaa sen lämpöisempää on ja tulee,
senhän me tiedämme. Vaikka melanoomat pelottaisivat, niinhän se on. Emme usko vaaraan ennen kuin se on liian myöhäistä.
Että kaikki uskoisivat, että kyllä siellä pölyisten (?) kirjapinojen alla ja sisällä on elämää.
Kerran aivastat ja se pölypilvi on poissa. Niin se homma käy. Kaikessa oppimisessa on analysointi tärkeää.
Niin myös suuressa elämän koulussa.
Mitä tapahtuu, missä ja miksi.
Et osaa rakentaa taloa, jos et ole tutustunut siihen mitä on kauniin pinnan sisäpuolella.
Useimmat haluavat jotain muutosta elämäänsä. Ja jotta valinta ei osuisi huonompaan suuntaan, on tärkeää tietää
jotain muuta kuin se minkä ensisilmäyksellä näkee. Ja omassa elämässä on väkisinkinusein hyvin rajattu määrä tietoa ja taitoa.
Siksi on kirjallisuus tärkeää, se kertoo meille jotain
sellaista mitä emme tienneet ennen kirjan avaamista. Joten suonette anteeksi raakojen arviointieni herätykset.
Huolimatta näin synkistä ja vakavasti otettavista ennusteista HYMYILEE Pom Pom, suurin ja kaunein, pakinoissaan.
Ja välillä naurattaa ääneen.
Naura sinäkin.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar