tisdag 13 mars 2012

Pom Pom:Kuka vittuilee kenelle.



Tohtori Timo J Tuikun Kekkosen Takapiru, Kaarlo Hillilän uskomaton elämä taitaa olla viime vuoden 2011
paras teos. Myydyin, kaikkien ostama ja lukema, oikea suomalaisten miesten ikioma opus.
Paljastaa jokaiselle silloisen poliittisen eliitin juomingit ja remuamisen, jos jollakin tynnyrissä
eläneellä on ollut epäilyksiä ja luuloa muusta.
Käsittämätöntä, että ryyppymiesten kunto kesti niinkin kauan. Kaarlo Hillilä kuoleekin jo vuonna 1965
63-vuotiaana.                                                                                            
Kuinkahan moni juoppo innostuu tämän kirjan luettuaan juomaan enemmän ja uskomaan lääkärin sijasta
kohtaloon.
Tässä ajetaan takaa sankarimyyttiä innokkaasti, sitä kiillotetaan ja kiillotetaan. Niin että paljastuu
myytin toinen puoli. Jos ei tiedä mitään muuta (me nuoret), tämä kirja paljastaa Kekkosen ja hänen adjutanttinsa
Hillilän olleen sotien pääarkkitehteja. Kirja on tietenkin Kekkosesta ja sota-ajan supertappajasta
Hillilästä.
Sodan päätyttyä Kekkonen alkoi heti ryyppäämään ja ystävystymään neukkujen kanssa.
Kekkonen varsinkin oli kuin taikuri takinkäännössään. Yleisö - koko Suomen kansa tuijotti ihastuneena ja
alkoi taputtaa. Paitsi joku Reinikka ja jotkut muut, jotka ovat vaienneet tähän päivään saakka eli
ikuisesti koska aikaa on kulunut niin paljon etteivät liene enää elossa.
Kekkonen oli ylimmän vallan haltijana niin ylivertainen, että voi vain ihmetellä kuinka paljon
hän sai tehdä työtä sen saadakseen.
Sotasyyllisyysoikeudenkäynti paljastuu vertaansa vailla olevaksi farssiksi ? Kukas sen kirjoittikaan ?
Shakespeare ? Ei se ainakaan totta voi olla.
Sotasyyllisyysoikeudenkäynnin tuomareina kaksi innokkainta sotaan lietsonutta pääjehua. Jotka takuulla
osasivat selittää, että isoveli vaatii.
Miksi Kekkonen ja Hillilä eivät olleet sotasyyllisiä. Kekkonen oli nimimerkki Peitsi ja sisäministeri.
Kai koko hallitus on vastuussa hallituksen päätöksistä.
Kirjailija toteaa: "Jos Hillilä olisi ollut täysin rehellinen, hänen olisi pitänyt nostaa itsensä
sotasyyllisten joukkoon."
Kirjasta jää jälkikuvaksi suuri kysymysmerkki. Mustaa valkoisella.
Sitten kirjan lopussa oivaltaa.
Kaikki vittuilivat kaikille.
P.S. Tohtori Timo J. Tuikki on ensimmäisenä historiankirjoittajana salonkikelpoistanut vittuilemisen.
Vai onko ?

Inga kommentarer:

Skicka en kommentar